Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ajoneuvojen sähkötekniikassa on tapahtunut täysmullistus. 1980-luvun perussähkötekniikka on korvautunut monimutkaisilla, keskenään kommunikoivilla elektronisilla järjestelmillä.
Vanhoissa autoissa jokaista signaalia varten vedettiin oma johto, olipa kyse kaukovalojen merkkivalosta tai polttoainesäiliön anturista. Nykyaikainen ajoneuvo sisältää paljon keskenään kommunikoivia järjestelmiä ja pelkästään moottorinohjausta varten tarvittavan anturitiedon määrä on valtava. Jos joka signaalille vedettäisiin oma johdin, johtosarjoista tulisi kohtuuttoman paksuja.
Ratkaisu on käyttää väylätekniikkaa: ajoneuvossa tieto liikkuu dataväylissä aivan kuten tieto liikkuu ethernet-tietoverkoissa. Luotettavuus- ja reaaliaikaisuusvaatimukset ovat ajoneuvotekniikassa toki korkeammat kuin kotikäyttöön tarkoitetuissa tietoverkoissa.
Päästönormeista alkusykäys
1980-luvun ajoneuvoissa elektroniikka oli varsin yksinkertaista ja vianhakuun riitti yleismittari tai pelkkä terve järki. Sähkötekniikkaa käytettiin lähinnä valoihin, huurteenpoistoon ja sytytykseen ja varsinaista elektroniikkaa käytettiin korkeintaan kärjettömässä sytytysjärjestelmässä.
Päästönormien tiukentuminen ja erityisesti kolmitoimikatalysaattorien tulo pakollisiksi 1990-luvun alussa toi elektroniset polttoaineensuihkutusjärjestelmät myös halvimman luokan autoihin.
Kolmitoimikatalysaattori vaatii toimiakseen täsmälleen oikean polttoaine-ilmasuhteen, jolloin kaasutinrakenteista tuli monimutkaisia ja kalliita. Pitkään jatkunut elektronisten säätöjärjestelmien tuotannon kasvu ja hinnan lasku johti nopeaan kaasuttimien korvaamiseen elektronisilla polttoaineensuihkutusjärjestelmillä.
2000-luvulla tulivat suorasuihkutusjärjestelmät, joilla saavutetaan matalampi polttoaineenkulutus tasaisessa maantieajossa, kun moottorin ilmamäärää ei tarvitse rajoittaa kaasuläpällä kuristamalla vaan järjestelmä syöttää suoraan sytytystulpalle pienen syttymiskelpoisen polttoainepilven.
Suorasuihkutusjärjestelmä vaatii erittäin tarkan ajoituksen suihkutus- ja sytytyshetkelle, jotta syttymiskelpoinen polttoainepilvi on juuri oikealla hetkellä tulpan ympärillä. Näin tarkka ajoitus olisi mahdotonta ilman tietokoneavustettua ohjausta.
2000-luvulla ovat yleistyneet myös hybridiajoneuvot. Keräämällä ajoneuvon jarrutusenergia akkuun ja käyttämällä energiaa kiihdytyksessä apuvoimana, saadaan polttoaineenkulutus kaupunkiajossa hyvin matalaksi ja polttomoottori voidaan mitoittaa pienikokoisemmaksi, kun sähkömoottori avustaa kiihdytyksissä.
Älykästä turvatekniikkaa
Elektroniikan kehittyminen on mahdollistanut älykkäät ajoneuvojen turvajärjestelmät. Nopea anturitiedon käsittely mahdollistaa sen, että esimerkiksi kolaritilanteessa kaikkia turvatyynyjä ei laukaista turhaan.
Myös ajonvakautusjärjestelmät ovat nykyaikaisen tietotekniikan mahdollistamia. Ilman salamannopeaa anturidatan käsittelyä ajonvakautus olisi mahdoton toteuttaa tehokkaasti.
Elektroniikka on monipuolistunut myös ajoneuvojen viihde- ja informaatiojärjestelmissä. Päivitettävyys tuo omat haasteensa: siinä missä esimerkiksi älypuhelin voidaan vaihtaa uuteen muutaman vuoden välein, ajoneuvon viihde-elektroniikan on palveltava vähintään kymmenkunta vuotta näyttämättä auttamattoman vanhanaikaiselta.
Artikkelin kirjoittaja Vesa Linja-Aho työskentelee lehtorina Metropolia-ammattikorkeakoulussa.
STMicroelectronics on tehnyt merkittävän teknologisen läpimurron julkaisemalla uuden sukupolven älyanturin, joka yhdistää kaksi erillistä kiihtyvyysanturia samaan poikkeuksellisen pieneen (3 x 2,5 mm) koteloon. Tämä on ensimmäinen kerta, kun samassa moduulissa yhdistyy laajalle G-voima-alueelle skaalautuva mittauskyky, sulautettu tekoäly ja erittäin tarkka liikkeentunnistus.
Perinteinen elektroniikan valmistus perustuu prosesseihin, jotka johtavat usein materiaalihävikkiin, korkeisiin työkalukustannuksiin ja merkittäviin varastointikuluihin. Viime vuosina lisäävä valmistus (additive), erityisesti 3D-tulostus, on kuitenkin alkanut nousta varteenotettavaksi vaihtoehdoksi elektroniikan valmistuksessa, sillä se tarjoaa lisää suunnittelun joustavuutta sekä mahdollisia ympäristö- ja taloudellisia etuja.
Vaikka monet organisaatiot ovat jo ottaneet käyttöön perinteisiä tekoälyagentteja, tie täysin autonomisiin tekoälyagentteihin voi sisältää haasteita. Tekemällä strategisia investointeja ja omaksumalla metodisen lähestymistavan agenttien skaalaamiseen, sekä niiden erityisten roolien määrittelyyn, teollisuusyritykset voivat päästä loputtomalta tuntuvien kokeilujen yli ja alkaa nauttia tekoälyagenttien hyödyistä todellisessa elämässä, kirjoittaa teollisuuden ohjelmistoja kehittävän IFS:n tekoälyjohtaja Bob De Cuax.
BeagleBoard.orgin tunnettu PocketBeagle-kehittäjäkortti on saanut merkittävän päivityksen uudessa PocketBeagle 2 -versiossa. Uudistuksessa laitteeseen on lisätty neliytiminen suoritin ja ensimmäistä kertaa myös grafiikkaprosessori, mikä avaa entistä laajempia mahdollisuuksia sulautettujen järjestelmien kehittämiseen.
