Tuulivoiman kapasiteetti kasvaa nopeasti maapallon kylmillä alueilla. Tuoreen ennusteen mukaan kylmille alueille rakennetaan 45–50 gigawattia uutta tuulivoimaa vuoteen 2017 mennessä, mikä tarkoittaisi jopa 72 prosentin kasvua viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna.
Kylmien alueiden uuden tuulivoimakapasiteetin arvioidaan tuottavan vuosittain sähköä yhtä paljon kuin kymmenen Olkiluoto 3 - tyyppistä ydinvoimalaa tuottaisi. Kyse on myös jättimäisestä yli 75 miljardin euron investointikokonaisuudesta.
VTT:n tutkija Tomas Walleniuksen mukaan kyse on valtavasta mahdollisuudesta.
- Merituulivoimasta eli offshoresta puhutaan paljon, mutta kylmien alueiden tuulivoima on siihen verrattuna enemmän kuin kymmenen kertaa suurempi markkina. Tuulivoiman kustannustehokas hyödyntäminen kylmillä alueilla on jo alkanut, kun taas merituulivoima on vielä tutkimus- ja kehitysvaiheessa, Wallenius muistuttaa.
VTT on selvittänyt ensimmäistä kertaa tuulivoiman rakentamista maailmanlaajuisesti alueille, joiden kylmyys ja jäätävät olosuhteet asettavat voimaloiden tekniikalle erityisiä vaatimuksia. Näitä alueita on Skandinavian ja Kanadan lisäksi pääasiassa Keski-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. VTT:n selvitys muodostaa osan BTM World Market Update 2012 - raportista (Navigant Research 2013), joka on tuulivoima-alan arvostetuimpia julkaisuja maailmassa.
Hyviä mahdollisuuksia suomalaisyrityksille
Kylmät seudut kiinnostavat tuulivoiman rakentajia harvan asutuksen ja hyvien tuuliolosuhteiden takia. Talvella tuulee enemmän kuin kesällä, ja tiheämpi pakkasilma lisää tuotantoa entisestään. Voimalan siipiin kertyy kuitenkin helposti jäätä. Jäätyminen aiheuttaa 3-10 prosentin tuotantotappiot vuodessa, mutta niitä voidaan pienentää jäänestojärjestelmän avulla.
Yksi tuulivoiman eduista on ennustettavuus: tuotantokustannusten arviointi on helpompaa, kun muuttuvia polttoainekustannusta ei ole. Tomas Wallenius arvioi, että alan kasvu tarjoaa hyviä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
- Markkinoilla on kasvava tarve jäätymiseneston ratkaisuihin, joita on kehitetty Suomessa VTT:n johdolla. Toinen hyvä esimerkki osaamisesta on Labkotec, joka on maailman markkinajohtaja jääntunnistuksessa. Kilpailu on kovaa, mutta kylmien olosuhteiden tuotteet ja palvelut vaativat erityisosaamista, jota Suomesta löytyy ja jota me voimme täällä edelleen kehittää, Wallenius päättää.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
