Tuulivoiman kapasiteetti kasvaa nopeasti maapallon kylmillä alueilla. Tuoreen ennusteen mukaan kylmille alueille rakennetaan 45–50 gigawattia uutta tuulivoimaa vuoteen 2017 mennessä, mikä tarkoittaisi jopa 72 prosentin kasvua viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna.
Kylmien alueiden uuden tuulivoimakapasiteetin arvioidaan tuottavan vuosittain sähköä yhtä paljon kuin kymmenen Olkiluoto 3 - tyyppistä ydinvoimalaa tuottaisi. Kyse on myös jättimäisestä yli 75 miljardin euron investointikokonaisuudesta.
VTT:n tutkija Tomas Walleniuksen mukaan kyse on valtavasta mahdollisuudesta.
- Merituulivoimasta eli offshoresta puhutaan paljon, mutta kylmien alueiden tuulivoima on siihen verrattuna enemmän kuin kymmenen kertaa suurempi markkina. Tuulivoiman kustannustehokas hyödyntäminen kylmillä alueilla on jo alkanut, kun taas merituulivoima on vielä tutkimus- ja kehitysvaiheessa, Wallenius muistuttaa.
VTT on selvittänyt ensimmäistä kertaa tuulivoiman rakentamista maailmanlaajuisesti alueille, joiden kylmyys ja jäätävät olosuhteet asettavat voimaloiden tekniikalle erityisiä vaatimuksia. Näitä alueita on Skandinavian ja Kanadan lisäksi pääasiassa Keski-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. VTT:n selvitys muodostaa osan BTM World Market Update 2012 - raportista (Navigant Research 2013), joka on tuulivoima-alan arvostetuimpia julkaisuja maailmassa.
Hyviä mahdollisuuksia suomalaisyrityksille
Kylmät seudut kiinnostavat tuulivoiman rakentajia harvan asutuksen ja hyvien tuuliolosuhteiden takia. Talvella tuulee enemmän kuin kesällä, ja tiheämpi pakkasilma lisää tuotantoa entisestään. Voimalan siipiin kertyy kuitenkin helposti jäätä. Jäätyminen aiheuttaa 3-10 prosentin tuotantotappiot vuodessa, mutta niitä voidaan pienentää jäänestojärjestelmän avulla.
Yksi tuulivoiman eduista on ennustettavuus: tuotantokustannusten arviointi on helpompaa, kun muuttuvia polttoainekustannusta ei ole. Tomas Wallenius arvioi, että alan kasvu tarjoaa hyviä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
- Markkinoilla on kasvava tarve jäätymiseneston ratkaisuihin, joita on kehitetty Suomessa VTT:n johdolla. Toinen hyvä esimerkki osaamisesta on Labkotec, joka on maailman markkinajohtaja jääntunnistuksessa. Kilpailu on kovaa, mutta kylmien olosuhteiden tuotteet ja palvelut vaativat erityisosaamista, jota Suomesta löytyy ja jota me voimme täällä edelleen kehittää, Wallenius päättää.
Lämpöpumpusta on tullut ensisijainen valinta vähähiiliseen lämmitykseen ja ilmastointiin. Korkean hyötysuhteensa ansiosta se tarjoaa huomattavasti tehokkaamman lämpötilansäädön kotiin ja toimistoon kuin perinteiset järjestelmät, kuten kaasukattilat. Sen tehokkain käyttö edellyttää kuitenkin optimointia.
STMicroelectronics on julkistanut uuden DCP3601-buck-muuntimen, joka yhdistää pienen koon, korkean hyötysuhteen ja yksinkertaisen rakenteen. Vain kuusi ulkoista komponenttia vaativa DCP3601 mahdollistaa kustannustehokkaiden ja kompaktien piirisuunnittelujen toteuttamisen.
Rakennusautomaation digitalisaatio ottaa ison harppauksen eteenpäin, kun NR+ -teknologiaa aletaan standardoida alalle. Tamperelaisen Wirepasin kehittämä DECT NR+ on nyt globaalien teknologiayritysten, kuten Legrandin, Schneider Electricin ja Siemensin, yhteinen panostus, jonka tavoitteena on luoda ultra-luotettava ja avoin langaton yhteysstandardi älyrakennuksiin.
Euroopassa on tehty massiivisia investointeja valokuituverkkoihin, ja monissa maissa nopeista monigigabitin yhteyksistä on tullut arkipäivää. Kuitenkin Ooklan tuore tutkimus osoittaa, että vanhentuneet Wi-Fi-standardit jarruttavat tämän kehityksen hyötyjä. Uuden sukupolven Wi-Fi 7 on vasta harvojen ISP-toimijoiden tarjonnassa Euroopassa, ja Suomessa sen osuus on ollut olematon.
Langattoman viestinnän kehitys on ottanut tärkeän askeleen kohti 6G-aikaa, kun Qualcomm Technologies ja saksalainen mittaus- ja testausratkaisuja kehittävä Rohde & Schwarz vahvistivat onnistuneesti 5G NR -yhteyden toimivuuden 13 GHz:n taajuudella. Kyseinen taajuusalue kuuluu ehdotettuun FR3-alueeseen (7,125 GHz - 24,25 GHz), joka on keskeinen tulevaisuuden 6G-verkkojen kehitykselle.
