Kosketusnäytöissä käytetään yleensä ITO-kalvoa eli indiumtinaoksipinnoitetta sen hyvän läpinäkvyyden ja sähköisten ominaisuuksien ansiosta. ITO:lle on kehitetty edullisempia vaihtoehtoja Suomessakin, nyt asialla on Saudi-Arabiassa sijaitseva kuningas Abdullahin yliopisto.
KAUSTin tutkijat ovat kehittäneet sinkkioksidikalvon, johon on lisätty alumiinia. Alumiini on paljon helpommin saatavissa kuin indium, mikä tekisi materiaalista IO-kalvoja selvästi edullisemman.
AZO-kalvoja (aluminium zinc oxide) on tutkittu paljon, mutta sen sähökiset ominaisuudet ovat tähän asti olleet selvästi ITOa heikommat. Parantaakseen AZO-klavon johtavia ominaisuuksia KAUSTin tutkijat hyödynsivät alunperin suomalaista innovaatiota eli ALD-atomikerroskasvatusta.
Läpinäkyvälle alustalle suunnattiin trimetyylialumiini- ja detyylisinkihyöryä, joka muodosti yhden atomin paksuiset alumiini- ja sinkkikerrokset muoville. Yhdessä kerrokset muodostivat johtavan AZO-kalvon.
KAUSTin tutkijoiden mukaan heidän toteuttamansa AZO-kalvon sähköiset ominaisuudet ovat selvästi aiemmin raportoituja paremmat. Yksi etu KAUSTin innovaatiosta on se, että ALD-prosessi tarvitsee vain 160 asteen lämpöltilan joka kerrosta kohden. Tämän ansiosta johtava kalvo voidaan istuttaa lasin lisäksi myös edulliselle muovipinnoitteelle.






















Virtaamamittaus on monissa laitteissa kriittinen mutta usein ongelmallinen toiminto. Perinteiset mekaaniset anturit kuluvat ja jäävät sokeiksi pienille virtausnopeuksille. Ultraäänitekniikkaan perustuvat valmiit moduulit tarjoavat nyt tarkan, huoltovapaan ja helposti integroitavan vaihtoehdon niin kuluttaja- kuin teollisuussovelluksiin.