Jos älypuhelimen käyttäjältä kysyisi, haluaisiko hän akkunsa kestävän 50 prosenttia nykyistä pidempään, kovin moni ei tarjouksesta kieltäytyisi. Tätä lupaa hollantilainen uusi yritys Leydenjar Technologies.
Kyse on Hollannin energiatutkimuksen keskuksen eli ECN:n (Energy research Centre of the Netherlands) kehittämästä tekniikasta, jota Leydenjar on kaupallistamassa. Siinä perinteinen litiumioniakun grafiittianodi korvataan piianodilla. Tämä kasvattaa anodin suorituskykyä 10-kertaisesti ja koko akun varauskapasiteettia puolta nykyistä suuremmaksi.
Piin ongelma anodimateriaalina on sen voimakas laajentuminen ladattessa. Jopa kolminkertaiseksi turpoava piianodi on tähän asti helposti rikkonut akun kalvorakenteita.
ECN:n kehittämässä tekniikassa pii on jaetty sarakkeisiin kuparikalvolla plasmapohjaisella tekniikalla. Näin rakenteeseen syntyy riittävästi tilaa piin laajentumiselle. Kaupallista käyttöä varten kalvo pitää kyetä ohentamaan noin 10 mikronin paksuiseksi.
Tekniikka voi kaupallistua suhteellisen nopealla aikataululla, sillä kuparikalvon tuottaminen muistuttaa aurinkokennoista tuttuja tekniikoita. Leydenjar neuvottelee jo suurten akkuvalmistajien kanssa tekniikan hyödyntämisestä. Yhtiön tavoitteissa on käynnistää tuotantolaitos jo vuoden 2018 aikana.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.