Jotkut elektroniset energiamittarit voivat antaa virheellisiä lukemia, jotka ovat jopa 582 prosenttia suurempia kuin todellinen energiankulutus. Tämä tuli ilmi tutkimuksesta, jonka toteutti Twenten yliopisto yhteistyössä Amsterdamin ammattikorkeakoulun (AUAS) kanssa.
Perinteiset pyörivän kiekon energiamittarit korvataan yhä laajemmin elektronisilla staattisilla energiamittareilla. Jo jonkin aikaa maailmalla on ollut huhuja elektronisista energiamittareista, jotka antavat käytännössä liian korkeita lukemia.
Tämä sai Twenten professori Frank Leferinkin tutkimaan aihetta. Yhdessä AUAS-korkeakoulun kollegojen kanssa he testasivat yhdeksän eri elektronista mittaria. Mittarit oli valmistettu vuosien 2004 ja 2014 välillä ja ne mittasivat energiansäästölamppujen, lämmittimien, ledilamppujen ja himmentimien kulutusta.
Kokeissa viisi yhdeksästä mittarista antoi lukemat, jotka olivat paljon suurempia kuin todellinen virrankulutus. Itse asiassa joissakin asetelmissa mitattu kulutus oli jopa 582 prosenttia korkeampi. Kaksi mittaria antoi lukemia, jotka olivat 30 prosenttia pienemmät kuin todellinen kulutus.
Suurimpia epätarkkuuksia havaittiin, kun järjestelmään yhdistettiin himmentimiä energiansäästölamppujen ja ledilamppujen kanssa.
Virheelliset lukemat johtuvat energiamittarin suunnittelusta sekä lisääntyvästä nykyaikaisten, usein energiatehokkaiden kytkentälaitteiden käytöstä. Näissä sähköä ei kuluteta puhtaana siniaaltona, vaan rikkonaisessa aaltomuodossa. Tutkijoiden mukaan modernien energiamittareiden suunnittelijat eivät ole ottaneet riittävästi huomioon tällaisia kulutuslaitteita.
Kun tutkijat purkivat testaamansa laitteet, huomattiin, että liian korkeisiin lukemiin liittyvät mittarit perustuivat Rogowskin-kelaan, kun taas liian alhaisia lukemia antaneet Hall-anturiin. Tavanomaisempaan virtamuuntajaan perustuvan energiamittarin poikkeamat vastasivat perinteisen pyörivän energiamittarin arvoja.
Professori Leferink huomauttaa, että testatut energiamittarit täyttävät asiaankuuluvat vaatimukset ja olivat sertifioituja. Kyseiset vaatimukset eivät nekään ole ottaneet riittävästi huomioon nykyaikaista sähkönkulutusta.
Veijo Hänninen
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
