Erittäin lyhyt, konfiguroitavissa oleva femtosekunnin valopulssi voi tulevaisuudessa johtaa tietokoneisiin, jotka toimivat jopa 100 000 kertaa nopeammin kuin nykyinen elektroniikka. Pulssin Michiganin yliopistossa luonut tutkijatiimi osoitti, että laserpulssien sisällä olevia harmonisten huippuja, voidaan hallita ja kiertää valon polarisaatiota.
Menetelmä siirtää elektroneja nopeammin ja tehokkaammin kuin sähkövirta – ja luotettavilla vaikutuksilla niiden kvanttitiloihin. Se on askel kohti ns. "valoaallon elektroniikkaa" ja kauempana tulevaisuudessa, kvanttilaskentaan, uskoo Mackillo Kira Michiganin yliopistosta.
- Viime vuosina useat ryhmät ovat havainneet, että värähtelevien ultralyhyiden laserpulssien sähkökentät voivat todella liikuttaa elektroneja edestakaisin kiintoaineissa, toteaa kokeilua johtanut Rupert Huber Regensburgin yliopistosta.
Löytöä hyödyntämällä voisi tulevaisuuden rakentaa erittäin nopeita tietokoneita. Tämä työ vie askeleen kohti tätä ominaisuutta ottamalla hallintaan elektronien ryhmiä puolijohteen sisällä.
Tutkijat heijastivat laserpulsseja gallium-lyijyselenidi -puolijohdekiteeseen. Pulssien kesto oli alle sata femtosekuntia ja jokainen pulssi potki elektroneja korkeampaan energiatasoon ja kuljettaen niitä eteenpäin.
Puolijohdekiteen eri orientaatiot suhteessa pulsseihin saavat elektronit liikkumaan kiteessä eri suuntiin. Kun elektronit alas tullessaan emittoivat valoa, erottuvat erilaiset siirtymämatkat pulsseissa. Tätä kautta pulsseja voidaan hallita eli kiteen rakenne tarjoaa tähän valikoiman työkaluja.
Näin pulssien polarisaatiota sekä kantajan verhokäyrää voidaan ohjata kiteen symmetrialla. Siten pulsseja voidaan käyttää lukemaan ja kirjoittamaan informaatiota elektroneihin.
Koska femtosekuntien pulssit ovat tarpeeksi nopeita siepatakseen elektroneja viritetyn tilan ja alastulon välillä, niitä voidaan mahdollisesti hyödyntää myös kvanttilaskennassa käyttämällä elektronien virittyneitä tiloja kubitteina.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 27.3.2017
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
