Pikkuruisten piikiekon pinnalla olevien ”mustien aukkojen” avulla on mahdollista rakentaa uudenlaisia nykyisiä nopeampia valoilmaisimia. Davisin yliopiston ja W&W Sens Devices -yhtiön yhteishankkeessa yritetään toteuttaa piillä jotain, mitä sillä ei yleensä voi tehdä.
Jos piillä oleva valoilmaisin pystyisi galliumarsenidin tai indiumfosfidin nopeuksiin vastaanottimet tulisivat paljon halvemmiksi. Piin toimiessa valoilmaisimena täytyy tehdä kompromissi nopeuden ja tehokkuuden välillä. Riittävästi fotoneja kaapatakseen piipalan on oltava paksu, mikä tekee siitä hitaan. Ohuempi piipala toimii nopeammin mutta se hukkaa liian monia fotoneja.
Tutkijoiden kehittämä uudenlainen ilmaisin käyttää piikiekolla olevia kapenevia aukkoja siirtämään fotoneja sivuttain, säilyttäen ohuen piikerroksen nopeuden ja paksumman kerroksen tehokkuuden. Rakenne on 2 mikronia paksu, mutta koska fotonit liikkuvat sivuttain ne kulkevat piillä 30-40 mikronia.
Valonilmaisin voi muuntaa dataa optisesta elektroniseksi 20 gigatavua sekunnissa kvanttitehokkuudella 50 prosenttia.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 9.4.2017
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.