Ryhmä Washingtonin yliopiston synteettisen biologian tutkijoita on kehittänyt uuden menetelmän digitaalisen informaation prosessointiin elävissä soluissa. Tutkijat rakensivat synteettisten geenien joukon, jotka toimivat soluissa NOR-porttien tapaan. NOR-porteista voidaan koota eri järjestelyihin kaikenlaisia informaation käsittelyn piirejä.
Elävien solujen täytyy jatkuvasti käsitellä informaatiota seuratakseen muuttuvaa ympäristöään ja saavuttaakseen asianmukaisen vasteen. Miljardien vuosien kokeilun ja erehdyksen kautta, evoluutio on päätynyt solutasolla tietynlaiseen tietojenkäsittelytapaan.
Tietokonepiireissä toimitaan yksiselitteisillä nollilla ja ykkösillä mutta soluissa DNA, proteiinit, lipidit ja sokerit ovat järjestyneet monimutkaisiin ja lokeroituneisiin rakenteisiin. Mutta tutkijat - jotka haluavat hyödyntää solujen elävinä tietokoneina, jotka voivat reagoida tautiin, tuottaa tehokkaasti biopolttoaineita tai kehittää kasvipohjaisia kemikaaleja - eivät halua odottaa evoluution muokkaavan heidän haluamansa solukkojärjestelmän.
Washingtonilaistutkijoiden portit toteutettiin käyttämällä DNA:ta hiivasolujen sisällä. Kootut piirit ovat laajimmat, joita tähän mennessä on julkaistu eurkaryotitisissa soluissa. Ihmisen solujen tapaan ne sisältävät ytimen ja muita rakenteita, jotka mahdollistavat kompleksisen käyttäytymisen.
Kehitettyyn solulogiikkaan sisältyi jopa seitsemän NOR-porttia koottuna sarjaan tai rinnan. Kukin NOR-portti koostuu geenistä, jossa on kolme ohjelmoitavaa DNA-sekvenssiä - kaksi toimien tuloina ja yksi on lähtönä.
- Tällaiset geneettiset ohjelmat voivat olla vuorovaikutuksessa solun ympäristön kanssa suoraan, toteavat tutkijat. Esimerkiksi uudelleen ohjelmoidut solut potilaassa voisivat tehtävä kohdennettuja hoitopäätöksiä kaikkein keskeisimmissä kudoksissa, jolloin ei enää tarvita monimutkaisia diagnostiikkaa ja laaja-alaista lähestymistapaa hoitoa varten.
Tämänkin kokoiset piirit voivat alkaa toteuttaa hyödyllistä toimintaa lukemalla informaatiota ympäristöään eri antureista ja suorittaa laskelmia päättääkseen oikeasta vasteesta. Kuvitellut käyttökohteet ovat muokatut immuunijärjestelmän solut, jotka voivat tunnistaa ja reagoida syövän markkereihin tai solumaiset biosensorit, joka voivat helposti diagnosoida tartuntatautia potilaan kudoksessa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 2.6.2017
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
