Washingtonin yliopiston ja MIT:n eli Massachusetts Institute of Technologyn johtama tutkijaryhmä on ensimmäistä kertaa löytänyt magnetismia kaksiulotteisen maailman yksikerroksesta materiaalista. Havainnot osoittavat, että magneettisia ominaisuuksia voi esiintyä 2D-materiaaleissa.
Tutkijoiden mukaan magnetismi on erittäin vankka. He arvioivat, että uudenlaista informaatiotekniikkaa voi syntyä näihin uusiin 2D-magneetteihin perustuen.
Magneettisuutta löytyi yksikerroksisesta kromi-trijodidi- eli Crl3-materiaalista. Jo aiemmin on osoitettu, että Crl3-perusmateriaalin kidemuoto on ferromagneettinen. Mutta mikään kolmiulotteinen magneettinen aine ei ole aiemmin säilyttänyt magneettisia ominaisuuksiaan, kun se ohennetaan yhden atomin arkiksi. Yksikerroksiset materiaalit voivat omata sellaisia ominaisuuksia, joita ei nähdä niiden monikerroksisissa 3D-muodoissa.
Ferromagneettisissa materiaaleissa elektronien spinit paljastavat magneettisuuden, kun polarisoituneen valon säde heijastuu materiaalin pinnasta. Varsinainen havainto tehtiin erikoismikroskoopilla, mutta yllättäen kaksikerroksista Crl3-hiutaleista ilmiötä ei löytynyt. Tämä osoittaa, että elektronien spinit ovat vastakkaiset ja kyseessä on antiferromagneettinen järjestys. Ferromagnetismi palautuu taas kolmikerroksisessa Crl3:ssa.
Kaksiulotteiset materiaalit tuottavat jo sinällään mielenkiintoisia ilmiöitä, mutta vielä suurempia mahdollisuuksia voi syntyä, kun pinotaan yhteen yksikerroksisia materiaaleja, joilla on erilaisia fysikaalisia ominaisuuksia.
Esimerkiksi Crl3 pinottuna yksikerroksisen volframi-diselenidin (WSe2) kanssa tuottaa ultrapuhtaan heterorakenteen rajapinnan, jolla on ainutlaatuisia ja odottamattomia fotonisia ja magneettisia ominaisuuksia, kertovat tutkijat yliopistonsa tiedotteessa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 9.6.2017
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
