Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan aurinkolämmityksen avulla voidaan sopivin järjestelmin tuottaa jopa neljä viidesosaa suomalaisten kotitalouksien lämmitysenergiasta. Tutkijoiden laskelmat osoittivat, että kotitalouksien lämmitysenergian vuosikulutuksesta saadaan katettua teknisestä toteutustavasta riippuen 53–81 prosenttia.
Laskelmien mukaan tämä onnistuu myös niin, että auringosta saatavan lämmitysenergian hinta on kilpailukykyinen nykyisten lämmitysvaihtoehtojen kanssa. Tutkijat laskivat hyötykäyttöön saatavan lämmön määrän, kun energia kotitalouksien lämmitykseen saatiin auringosta ja kerättyä lämpöä varastoitiin kylmiä aikoja varten. He kokeilivat laskelmissa sekä lämmön lyhytaikaiseen varastointiin tarkoitettujen maanpäällisten vesivaraajien että kausivarastointiin sopivan porareikävaraston käyttöä.
Tulokset riippuivat siitä, miten lämpöpumppuja ja lämpöenergian varastoimiseen tarvittavia vesivaraajia ja porareikävarastoja käytettiin yhdessä.
- Tämä tulos pätee periaatteessa myös Ruotsissa, Norjassa ja muualla samalla leveyspiirillä. Toki paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen jonkin verran, sanoo väitöskirjaa aiheesta tekevä tohtorikoulutettava Hassam ur Rehman Aalto-yliopistosta.
Rakennusten lämmittäminen on yksi suurimpia hiilidioksidilähteitä Euroopassa. EU:ssa siihen kuluu 40 prosenttia kaikesta energiankulutuksesta.
- Suomessa yli 80 prosenttia kotitalouksien energiankulutuksesta menee rakennusten ja veden lämmittämiseen, ja osuus on edelleen kasvussa. Aurinkoenergia tarjoaa taloudellisesti järkeviä mahdollisuuksia tämän käytettävän energian keräämiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen erityisesti Etelä-Suomessa, missä suurin osa väestöä asuu”, sanoo professori Kai Sirén Aalto-yliopistosta.
Hintojen lasku on jo tehnyt aurinkoenergiasta energiamarkkinoilla kilpailukykyisen vaihtoehdon myös Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa aurinkoenergian käyttö kaukolämmöntuotannossa on nopeasti lisääntynyt.
Sirén pitää tärkeänä tutkimuksen jatkamista, mikä edellyttää mittaustuloksia Suomessa rakennetusta ja toteutetusta järjestelmästä.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
