Moskovalaisen MIPT-instituutin (Moscow Institute of Physics and Technology) tutkijat yhteistyökumppaneineen ovat onnistuneet magnetosähköisen satunnaismuistin eli MELRAMin demonstraatiossa. Magnetosähköinen muisti voi mahdollistaa merkittävät energiansäästöt sekä laitteiden välittömän käynnistymisen eli ne kykenevät ylläpitämään tilansa ilman virkistystä.
Demonstraatiossa tutkijat esittelivät muistisolun, joka vähentää bittien luennan ja kirjoittamisen energiankulutuksen 10000-osaan tai jopa enemmän.
MELRAM kostuu magnetoelastisen ja piestosähköisen materiaalien kerroksista. Pietsomateriaalilla muokataan magnetoelastisen materiaalin magneettisuutta kahteen eri suuntaan.
- Rakensimme testikappaleen noin yhden millimetrin kokoon ja osoitimme, että se toimii. On syytä huomata, että käyttämämme rakenteet voisivat toimia nanokokoisten muistisolujen perustana, joiden mitat ovat samat kuin RAM-soluilla, sanoo MIPT:n tohtoriopiskelija Anton Churbanov.
Tällä kertaa tutkimus suuntautui erityisesti datan luentamekanismiin, joka tarjoaa vaihtoehdon aiemmissa MELRAM-soluissa käytetyille magneettikentän antureille, jotka eivät mahdollista helppoa skaalausta.
Itse magnetosähköinen vuorovaikutus sisältää koodatun informaation lukemisen mahdollisuuden. Teknisesti siinä hyödynnetään luetun muistisolun arvon uudelleen tekoa.
Manchesterin yliopiston tutkijat ovat puolestaan osoittaneet, että datan tallentaminen molekyyleihin, jotka tunnetaan yksimolekyylisinä magneetteina, on aikaisempaa helpommin toteutettavissa.
Tutkimukset osoittavat, että magneettinen hystereesi eli muistiefekti, joka on edellytys kaikelle datan varastoinnille, on mahdollista yksittäisissä molekyyleissä -213 asteen lämpötilassa. Tämä on varsin lähellä nestemäisen typen lämpötilaa (-196 °C), joka olisi teknisesti paljon halvempi jäähdytysratkaisu ja esimerkiksi suurissa datakeskuksissa toteutettavissa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 12.9.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
