Houstonin yliopiston tutkijat kertovat venytettävästä elektroniikasta, joka voi toimia keinotekoisena ihona. Sen avulla robotin käsi voi tuntea eron kuuman ja kylmän välillä. Täysin uusi venytettävän elektroniikan prosessi perustuu helposti saatavilla oleviin materiaaleihin ja se voidaan laajentaa kaupalliseen tuotantoon.
Apulaisprofessori Cunjiang Yu toteaa työn olevan ensimmäinen, jolla luodaan puolijohde venyvään kumikomposiittimuotoon. Se valmistettiin piipohjaisesta polymeeristä (PDMS) ja nanolankojen liuoksesta. Liuos kovettuu materiaaliksi, joka käytti nanoputkia sähkövirran kuljettamiseen.
Materiaalista on valmistettu ohutkalvotransistoreita, jotka säilyttävät sähköiset ominaisuudet yli 55-prosenttisesti, kun venytystä on 50 prosenttia. Lisäksi siitä on valmistettu venytys, paine- ja lämpötila-antureita.
Ensimmäistä kertaa puolijohde on kumikomposiittimuodossa, mikä mahdollistaa joustavuuden ilman erityistä mekaanista rakennetta, Yu toteaa yliopistonsa tiedotteessa.
DGIST:n (Daegu Gyeongbuk Institute of Science and Technology) tutkijat ovat puolestaan kehittäneet elektronisen ihoanturin, joka sisältää noin 50 komponenttia. Niitä yhdistää 250 000 jousimaisen käämin verkosto. Tällainen mekaaninen rakenne mahdollistaa kolmiulotteisen joustavuuden.
Rakenteen perustana on elastinen silikonipohja sekä kullasta, kromista ja fosfaatista valmistetut pienet jousimaiseen muotoon valmistetut johteet.
Kalifornian yliopiston San Diegon insinöörit ovat puolestaan rakentaneet joustavia biopolttoainekennoja, jotka ottavat energiaa hiestä antaakseen tehoa puettaville laitteille.
Biopolttoainekennot on varustettu entsyymillä, joka hapettuu maitohapoksi ihmisen hien vaikutuksesta ja generoi siten virtaa.
Tutkijoiden soveltama rakenne perustettiin litografialla ja se on valmistettu kullasta ja hiilinanoputkista. Biopolttoainemateriaalin kerros seulapainettiin jousimuotoisilla rakenteilla liitettyjen anodi- ja katodipisteiden päälle.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 19.9.2017
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
