New Yorkin yliopiston Tandon School of Engineeringin tutkijat ovat kehitelleet uudentyyppisen tekniikan, jossa nanomateriaali tuottaa korkeimman mahdollisen satunnaisuuden asteen. Menetelmällä voidaan toteuttaa rakenne, joka valolle altistettuna muuntuu salaus- tai todennusavaimeksi. Ratkaisu perustuu molybdeenidisulfidiin (MoS2). Tutkijatasvattivat sitä vaihtelevilla kerrospaksuuksilla ja energiakaistaa virittäen vaikuttivat materiaalin ominaisuuksiin.
- Yksikerroksisessa paksuudessa tällä materiaalilla on puolijohteen optiset ominaisuudet, jotka emittoivat valoa. Useamman kerroksen paksuudessa materiaali ei enää emittoi valoa. Tämä ominaisuus on ainutlaatuinen tälle materiaalille, toteavat tutkijat.
Tuunaamalla materiaalin kasvuprosessia syntynyt ohutkalvo hahmottuu satunnaisesti esiintyviksi alueiksi, jotka joko emittoivat tai blokkaavat valoa. Valolle altistettuna rakenne muuntuu ainutlaatuiseksi edulliseksi todennusavaimeksi.
Kyseessä on ensimmäinen fyysisesti kloonaamaton tietoturvan alkeisosa eli primitiivi, joka on luotu tällaisella nanomateriaalilla. Tyypillisesti integroituihin piireihin upotetut, fyysisesti kloonaamattomat suojausperiaatteet suojaavat tai autentikoivat laitteistoja tai digitaalista informaatiota. Vuorovaikutuksessa ärsykkeen kanssa - tässä tapauksessa valon kanssa - ne tuottavat ainutlaatuisen vasteen, joka voi toimia salausavaimena tai todentamisen keinoina.
Tutkimusryhmä kuvailee tulevaisuutta, jossa tällaisia nanomateriaaleihin perustuvia turvallisuusprimitiivejä voidaan tuottaa edullisesti suurissa määrin ja soveltaa siruun tai muuhun laitteistoon, aivan kuten postimerkki kirjeeseen. Metallikontakteja ei tarvita ja tuotanto voi tapahtua riippumatta sirun valmistusprosessista.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 8.1.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
