Nanomittakaavan valonlähteet ja nanoantennit ovat jo löytäneet laajan valikoiman sovelluksia useilla aloilla, kuten erittäin kompakteina pikseleinä, optisessa havaitsemisessa tai televiestinnässä. Pietarilaisen ITMO-yliopiston tiedemiehet ovat nyt kehittäneet uuden tyyppisiä nanohiukkasiin perustuvia valonlähteitä, jotka perustuvat halidi-perovskiitteihin. Nämä alle aallonpituuden nanopartikkelit toimivat sekä emittereinä että nanoantenneina ja pystyvät vahvistamaan valon emissiota luontaisesti ilman lisärakenteita.
Perovskiitin etuna on lisäksi se, että se mahdollistaa emissiospektrin virittämisen koko näkyvällä alueella muuttamalla materiaalin koostumusta. Tämä tekee uusista nanopartikkeleista lupaavan alustan erilaisille kompakteille optoelektronisille laitteille, kuten optisiin siruihin, valoa emittoiviin diodeihin tai antureihin.
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat puolestaan kehittäneet yhdessä Kalifornian Caltecin ja tanskalaisen Aarhusin yliopiston kanssa uuden valmistustekniikan pienille metallisille nanorakenteille. Näiden rakenteiden kuten nanoantennien mitat ovat noin kymmenen nanometriä ja mahdollistavat siten optisten ominaisuuksien muokkaamisen näkyvän valon aallonpituusalueella.
Jyväskylän yliopistossa myös Boxuan Shen tutki väitöskirjatyössään, miten DNA-molekyylin avulla voidaan rakentaa nanokokoluokan sähköisiä ja optisia laitteita kuten rusetin muotoisia optisia antenneja ja yhden elektronin transistoreita.
DNA-pohjainen nanoteknologia on kasvava ala, jossa DNA-molekyylin itsejärjestäytyvyyttä hyödyntämällä voidaan muodostaa erimuotoisia ja tarkasti suunniteltavia nanorakenteita. Shenin väitöstutkimuksessa valmistettiin mm. safiiripintoja, jotka oli kauttaaltaan peitetty kultaisilla nanoruseteilla, joita voidaan soveltaa esimerkiksi molekyylien tunnistuksessa.
- Optisten sovellusten lisäksi DNA tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia sähköisten virtapiirien valmistuksessa, toteaa Shen yliopiston tiedotteessa.
Shen kollegoineen pyrki muodostamaan yhden elektronin transistoreita yhdistämällä kolme kultananohiukkasta yhteen DNA-rakenteeseen. Tällaisia kultananohiukkasten ja DNA-rakenteen muodostamia kokonaisuuksia vangittiin sähkökentillä nanojohtimien väliin, jolloin ne muodostivat kokonaisen virtapiirin. Väitöskirjatyössä osoitettiin, että vangitut rakenteet toimivat yhden elektronin transistoreina huoneenlämpötilassa.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 20.3.2018
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
