Suurin osa käyttöliittymistä suunnitellaan keskivertokuluttajalle. Siksi arkisenkin teknologian käyttö voi olla monille vaikeaa tai jopa mahdotonta. Käyttöliittymän optimointi voi helpottaa erityisryhmien puhelimen käyttöä ilman kalliita erikoislaitteita.
Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jussi Jokinen muistuttaa, ettei yksi ratkaisu todellakaan sovi kaikille. - Esimerkiksi moni ikäihminen kokee kosketusnäytön käytön hankalaksi.
Jokinen on yhdessä kollegoidensa ja japanilaisen Kochin teknillisen yliopiston tutkijoiden kanssa on kehittänyt tekoälyä hyödyntävää ratkaisua käyttöliittymien automaattiseen optimointiin. Algoritmin lisäksi työhön tarvittiin tarkkoja ja realistisia malleja erilaisista käyttäjistä. Tämä on uutta optimoinnin kehittämisessä.
- Tähän asti automaattista optimointia on tehty ilman näitä psykologiseen tutkimukseen perustuvia yksityiskohtaisia malleja – ja se on ollut siksi tehotonta, Jokinen selittää.
Optimointi voi auttaa monia erityisryhmiä. Esimerkiksi ns. essentiaalisesta vapinasta kärsivälle tarkka sormella tähtääminen on usein mahdotonta, mikä hankaloittaa tavallisen kosketusnäytön käyttöä. Optimoija voi helpottaa näppäilyä esimerkiksi näytön elementtien kokoa kasvattamalla. Dysleksia eli lukihäiriö tekee kirjoitetun tekstin oikolukemisesta ja näytön tekstien seuraamisesta vaikeaa ja aikaa vievää. Lukihäiriöparametreille säädetyn lukemismallin avulla optimoija voi säätää esimerkiksi ruudulla näkyvän tekstin määrää tai ehdottaa parannuksia, joiden avulla käyttäjä voi varmistaa, että kirjoitettu teksti on oikein.
Käyttöliittymää olis syytä optimoida myös monen ikäihmisen kohdalla. Dementia heikentää sekä ajattelukykyä että muistia ja tekee monen arkisenkin käyttöliittymän käytöstä mahdotonta. Optimoija voi ehdottaa suunnittelua, joka minimoi muistin kuormituksen ja vaatii mahdollisimman vähän aiempaa osaamista ja painottaa usein toistuvia ja tärkeimpiä toimintoja.
Jokinen ja hänen kollegansa loivat ensin mallin, joka ennustaa, miten yksilön kyvyt vaikuttavat esimerkiksi tekstinsyöttönopeuteen, virheisiin ja tekstin oikolukemiseen. Mallin toimivuutta testattiin simulaatiossa, jossa käyttäjän oletettiin kärsivän essentiaalisesta vapinasta: symmetrisestä pään ja käsien vapinasta, joka usein pahenee tarkkuutta vaativissa tehtävissä kuten kirjoittamisessa. Tutkijat uskoivat, että normaalilla Qwerty-näppäimistöllä varustetun älypuhelimen käyttö olisi vapinapotilaalle käytännössä mahdotonta.
- Sen jälkeen yhdistimme ennustajan optimoijaan, joka haravoi ja arvioi tuhansia käyttöliittymävaihtoehtoja. Yksikään oikea käyttäjä ei voisi kokeilla niin useata eri versiota, ja siksi on tärkeää, että voimme automatisoida arvioinnin laskennallisen mallimme avulla”, Jokinen sanoo.
Optimoinnin tuloksena löytyi käyttöliittymä, jonka malli ennusti sopivan essentiaalisesta vapinasta kärsiville niin hyvin, että he pystyisivät kirjoittamaan sen avulla lähes ilman lyöntivirheitä. Tämän jälkeen essentiaalisesta vapinasta kärsivä käyttäjä testasi optimoitua käyttöliittymää – ja pystyi näppäilemään käytännössä virheettömästi.
- Kyseessä on toki vasta prototyyppi, ei valmis tuote. Tutkijoina työmme on etsiä ratkaisuja, joihin suunnittelijat toivottavasti tarttuvat ja jalostavat niistä kuluttajille sopivia käyttöliittymiä, Jokinen sanoo ja kertoo, että malleja voidaan hyödyntää hyvin erilaisten käyttäjäryhmien ja tehtävien simuloinnissa.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin IEEE Pervasive Computing Journalissa.
Suuren nopeuden Ethernet-muuntajien tulee täyttää nykyaikaisille, tehokkaille verkkolaitteille asetetut vaatimukset. Niiden tehtävänä on turvata luotettava ja varma datansiirto, optimoida signaalin laatu ja tehostaa verkon yleistä suorituskykyä ja kapasiteetin hyödyntämistä.
