Linux-ytimen koodirivien määrä on vuosien varrella paisunut melkoisesti. Ytimeen lisätään ajureita, toimintoja ja jopa uusia arkkitehtuureja. Uusin versio ytimestä on 4.16, mutta seuraavasta eli 4.17-versiosta on yllättäen tulossa ohuempi ja kevyempi.
Tämä johtuu siitä, että ytimestä ollaan poistamassa tuki kaikkiaan kahdeksalle prosessoriarkkitehtuurille. Nämä ovat arkkitehtuureja, joita ei enää käytetä. Vaikka Linux tukee niitä, tuelle ei ole enää käytännön syitä.
Hyvä esimerkki tällaisesta arkkitehtuurista on 32-bittinen Meta. Kyse on Imagination Technologiesin kehittämästä arkkitehtuurista. Tietenkin Meta sai tuen Linux-ytimessä, mutta oikeastaan samanaikaisesti Imagination keskittyi täysin MIPS-arkkitehtuuriin. Nykyään kukaan ei käytä Metaa.
Poistamalla kahdeksaan kuolleeseen cpu-arkkitehtuuriin liittyvän tuen Linux-ytimen koko kutistuu noin puolella miljoonalla koodirivillä. Koodirivejä on uusimassa versiossa yli 20 miljoonaa, joten karsinta on aivan tervetullutta.
Tietenkin Linus Torvaldsin aprillipäivänä julkistamassa 4.16-ytimessä on tuotu tuki yhdelle uudelle arkkitehtuurille. Muuten uudistukset koskevat normaalisti ajureita ja verkkotoimintoja. Spectre- ja Meltdown-haavoittuvuuksien korjaaminen on jatkunut.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
