Japanilaisten tutkijoiden ryhmä on löytänyt uuden mekanismin selittääkseen stokastisen resonanssin, jossa herkkyyttä heikoille signaaleille tehostetaan kohinalla. Kohina on yleensä haitta, joka peittää pieniä signaaleja. Kuitenkin tiedetään, että elävien organismien on helpompi havaita saalistajia kohisevassa ympäristöissä, koska kohina parantaa aistielinten herkkyyttä.
Tällaista stokastista resonanssia pidetään erittäin hyödyllisenä teknisissä laitteissa ja kohinaongelmien ratkaisemisessa monilla muilla aloilla. Kuitenkaan ei ole ollut vakuuttavia selityksiä siitä, miksi kohina lisää herkkyyttä heikoille signaaleille, vaikka ilmiön ensimmäinen raportti aiheesta julkaistiin jo vuonna 1981.
Yksi kompastuskivi on ollut monimutkaisuus epälineaarisissa teorioissa, joihin liittyy kitkaa ja vaihtelua, joita molempia pidetään ilmiön kannalta olennaisina.
Ongelman ratkaisemiseksi Hokkaidon yliopiston vetämä ryhmä kehitti yksinkertaisemman mallin, joka sulki pois kitkavoiman eli parametrin, jota tutkijat pitivät vähäpätöisenä nano- ja molekyylikokoisissa järjestelmissä.
Tutkimuksessa löydettiinkin bistabiilisessa järjestelmässä korrelaatiota herkkyyden ja kohinan välillä. Tällaisessa epälineaarisessa järjestelmässä on kaksi vakaata tilaa ja mahdollisuus siirtyä niiden välillä riippuen syöttöarvoista.
He selvittivät myös valkoisen Gauss-kohinan merkityksen, joka on tavallisin kohina luonnossa. Kun siirtyminen tapahtuu ilman kitkaa, bistabiilin järjestelmän herkkyys Gauss-kohinan määrittämälle heikolle signaalille tulee merkittävästi vahvemmaksi.
Kehitettyä teoriaa tarkasteltiin kokeellisesti kaksitilaisella Schmitt-liipaisimella.
Havainnon odotetaan avaavan tavan hyödyntää kohinaa sen eliminoimisen sijaan. Se voi auttaa luomaan elektroniikkalaitteista pienempiä ja energiatehokkaampia.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 12.4.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
