VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto pohti eilen Embedded Conference Finland -tapahtuman avainpuheenvuorossaan, onko Suomi valmis tekoälyyn. Esitelmänsä lopuksi Ailisto päätyi vastaamaan kyllä, pienin varauksin.
Taitoja ja kyvykkyyksiä vertaamalla Suomi sijoittuu kansainvälisessä tekoälyrankingissa varsin hyvin. tältä osin olemme valmiita tulevaan murrokseen. Myös teknologian ja tutkimuksen tasomme riittää, kun se suhteutetaan maamme pieneen kokoon.
Teollisuuden ja ekosysteeminen suhteen vastaus on vain osittain kyllä. – Monet pienet ja keskisuuret yritykset palvelualoilla ja teollisuudessa ollaan jäljessä kehityksestä. Suurissa yrityksissä ja organisaatioissa osaamista on, mutta niissäkin lupaus täytyy vielä lunastaa, Ailisto sanoi.
Rahoituksen löytämisen suhteen meillä on parannettavaa. Periaatteessa Suomi on rahoittajien kannalta hyvä ympäristö. – Toisaalta meiltä puuttuvat Skypen tai Spotifyn kaltaiset menestystarinat, ja meidän pitäisi vertautua Yhdysvaltoihin, Kiinaan ja Israliiin.
Julkinen sektori on meillä ominut ajatuksen tekoälyjunaan hyppäämisestä. Myös suomalaiset näkemykset tekoälyn hyödyistä ovat korkealla tasolla.
Ailiston keynote on katsottavissa Embedded Conference Finlandin Youtube-kanavalla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
