Suomalaiset organisaatiot käyttävät tekoälyä vielä pitkälti kokeiluun ja oppimiseen. Yritykset näkevät tekoälyssä paljon mahdollisuuksia, mutta sen hyödyntämisen tiellä on vielä paljon haasteita. Suurin on se, etei datan luotettavuus ole vielä riittävällä tasolla.
Tämä käy ilmi Microsoftin ja PwC:n selvityksestä, johon haastateltiin tekoälykehityksestä vastaavia johtajia ja asiantuntijoita 20:stä tekoälyn hyödyntämisessä edistyksellisestä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiosta Suomessa.
Selvitykseen osallistuneet organisaatiot nimesivät tekoälyn hyödyntämisen suurimmaksi haasteeksi sen, ettei datan luotettavuus ole vielä riittävällä tasolla (80 prosenttia vastaajista). Lisähaasteita tuo se, etteivät teknologiat ole vielä tarpeeksi valmiita (55 %) ja valmius tekoälyn hyödyntämiseen ei ole riittävää (55 %).
Vastuu tekoälyhankkeista lepää useimmiten yksittäisten asiantuntijoiden harteilla, ja vain harvalla organisaatiolla on selkeä malli siihen, miten onnistuneita ratkaisuja kehitetään ja otetaan laajemmin käyttöön. Menestyksekkäimmät hankkeet tuottavat organisaatioille kuitenkin jo todellista liiketoiminta-arvoa.
Tekoälyn on ennustettu kasvattavan Suomen bruttokansantuotetta lähivuosina useilla miljardeilla ja kasvattavan yritysten tuottavuutta ja kysyntää. Näiden toteutuminen vaatii kuitenkin mittavia tekoälyinvestointeja ja tekoälyn laaja-alaista hyödyntämistä kaikilla toimialoilla. Selvityksen mukaan suomalaiset organisaatiot ovat tällä matkalla vasta alkuvaiheessa.
- Joukosta löytyy yksittäisiä onnistuneita keihäänkärkihankkeita, jotka osoittavat, että tekoälyn avulla tuotetaan jo tällä hetkellä todellista arvoa”, sanoo PwC:n Digital Services -tiimin vetäjä Petri Salo.
- Tekoäly tarjoaa suomalaisille organisaatioille valtavan potentiaalin. Viimeistään nyt on hyvä aika aloittaa tekoälytyö kilpailukyvyn parannusten ja hyötyjen saavuttamiseksi. Tärkeintä ei ole investoinnin koko, vaan rohkea kokeilu sekä uusien toimintojen ja valmiuksien omaksuminen askel kerrallaan, sanoo Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Pekka Horo.
Data on kaikkien tekoälykehityshankkeiden perusta. Selvityksen mukaan organisaatioiden suhde dataan on kaksijakoinen. 60 prosenttia vastaajista arvioi organisaationsa kyvyn kerätä asiakkaistaan ja toiminnoistaan liiketoiminnan kannalta relevanttia dataa hyväksi tai erinomaiseksi. Etenkin finanssipalveluiden ja kuluttajaliiketoiminnan toimijat luottivat datankeruutaitoihinsa. Toisaalta organisaatioiden datan varastointi- ja hallintaosaamisessa on vielä paljon kehitettävää: 70 prosenttia vastaajista arvioi näiden kykyjen olevan organisaatiossa keskivertotasoa tai tätä heikommat.
- Tekoälysovellukset ja -algoritmit eivät ole päämäärä vaan työkaluja, joilla tuotetaan liiketoiminta-arvoa. Koko organisaation, niin johdon kuin kenttätyöntekijöiden, täytyy panostaa datalukutaitoihin. Kun datalukutaidot kasvavat, ihmiset osaavat avata mielensä datan hyödyntämisen ja tekoälyn mahdollisuuksiin, PwC:n Petri Salo sanoo.
Microsoftin ja PwC:n selvitykseen haastateltiin tekoälykehityksestä vastaavia johtajia ja asiantuntijoita 20:stä tekoälyn hyödyntämisessä edistyksellisestä organisaatiosta. Selvitykseen osallistuivat Amer Sports, Elisa, Espoon kaupunki, Finnair, Helsingin kaupunki, HUS, Kesko, Kone, Kuopion keskussairaala, OP, Oulun kaupunki, Mehiläinen, Metso, S-Pankki, Stora Enso, Tampereen kaupunki, UPM, Veikkaus, Vero ja Wärtsilä.
Uncovering AI in Finland -raportin voi ladata Microsoftin verkkosivuilta.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
