Suomalaiset organisaatiot käyttävät tekoälyä vielä pitkälti kokeiluun ja oppimiseen. Yritykset näkevät tekoälyssä paljon mahdollisuuksia, mutta sen hyödyntämisen tiellä on vielä paljon haasteita. Suurin on se, etei datan luotettavuus ole vielä riittävällä tasolla.
Tämä käy ilmi Microsoftin ja PwC:n selvityksestä, johon haastateltiin tekoälykehityksestä vastaavia johtajia ja asiantuntijoita 20:stä tekoälyn hyödyntämisessä edistyksellisestä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatiosta Suomessa.
Selvitykseen osallistuneet organisaatiot nimesivät tekoälyn hyödyntämisen suurimmaksi haasteeksi sen, ettei datan luotettavuus ole vielä riittävällä tasolla (80 prosenttia vastaajista). Lisähaasteita tuo se, etteivät teknologiat ole vielä tarpeeksi valmiita (55 %) ja valmius tekoälyn hyödyntämiseen ei ole riittävää (55 %).
Vastuu tekoälyhankkeista lepää useimmiten yksittäisten asiantuntijoiden harteilla, ja vain harvalla organisaatiolla on selkeä malli siihen, miten onnistuneita ratkaisuja kehitetään ja otetaan laajemmin käyttöön. Menestyksekkäimmät hankkeet tuottavat organisaatioille kuitenkin jo todellista liiketoiminta-arvoa.
Tekoälyn on ennustettu kasvattavan Suomen bruttokansantuotetta lähivuosina useilla miljardeilla ja kasvattavan yritysten tuottavuutta ja kysyntää. Näiden toteutuminen vaatii kuitenkin mittavia tekoälyinvestointeja ja tekoälyn laaja-alaista hyödyntämistä kaikilla toimialoilla. Selvityksen mukaan suomalaiset organisaatiot ovat tällä matkalla vasta alkuvaiheessa.
- Joukosta löytyy yksittäisiä onnistuneita keihäänkärkihankkeita, jotka osoittavat, että tekoälyn avulla tuotetaan jo tällä hetkellä todellista arvoa”, sanoo PwC:n Digital Services -tiimin vetäjä Petri Salo.
- Tekoäly tarjoaa suomalaisille organisaatioille valtavan potentiaalin. Viimeistään nyt on hyvä aika aloittaa tekoälytyö kilpailukyvyn parannusten ja hyötyjen saavuttamiseksi. Tärkeintä ei ole investoinnin koko, vaan rohkea kokeilu sekä uusien toimintojen ja valmiuksien omaksuminen askel kerrallaan, sanoo Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Pekka Horo.
Data on kaikkien tekoälykehityshankkeiden perusta. Selvityksen mukaan organisaatioiden suhde dataan on kaksijakoinen. 60 prosenttia vastaajista arvioi organisaationsa kyvyn kerätä asiakkaistaan ja toiminnoistaan liiketoiminnan kannalta relevanttia dataa hyväksi tai erinomaiseksi. Etenkin finanssipalveluiden ja kuluttajaliiketoiminnan toimijat luottivat datankeruutaitoihinsa. Toisaalta organisaatioiden datan varastointi- ja hallintaosaamisessa on vielä paljon kehitettävää: 70 prosenttia vastaajista arvioi näiden kykyjen olevan organisaatiossa keskivertotasoa tai tätä heikommat.
- Tekoälysovellukset ja -algoritmit eivät ole päämäärä vaan työkaluja, joilla tuotetaan liiketoiminta-arvoa. Koko organisaation, niin johdon kuin kenttätyöntekijöiden, täytyy panostaa datalukutaitoihin. Kun datalukutaidot kasvavat, ihmiset osaavat avata mielensä datan hyödyntämisen ja tekoälyn mahdollisuuksiin, PwC:n Petri Salo sanoo.
Microsoftin ja PwC:n selvitykseen haastateltiin tekoälykehityksestä vastaavia johtajia ja asiantuntijoita 20:stä tekoälyn hyödyntämisessä edistyksellisestä organisaatiosta. Selvitykseen osallistuivat Amer Sports, Elisa, Espoon kaupunki, Finnair, Helsingin kaupunki, HUS, Kesko, Kone, Kuopion keskussairaala, OP, Oulun kaupunki, Mehiläinen, Metso, S-Pankki, Stora Enso, Tampereen kaupunki, UPM, Veikkaus, Vero ja Wärtsilä.
Uncovering AI in Finland -raportin voi ladata Microsoftin verkkosivuilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
