Esineiden internet eli IoT yhdistelee jo miljoonia laitteita ja niiden tietoturvariski aiheuttaa suurta huolta. Jopa yksittäiset hyökkäykset voivat aiheuttaa vahinkoja, mutta kun tietoverkkorikolliset hallitsevat ja manipuloivat useita verkon solmuja, mahdollisuudet tuhotoimiin lisääntyvät.
Kalifornian Santa Barbaran yliopiston professori Dmitri Strukov pyrkii vastaamaan jälkimmäiseen ongelmaan. Hänen tiiminsä haluaa tuottaa parannetun turvallisuustason Internet- ja Bluetooth-liitäntäisiin laitteisiin tekniikalla, jolla pyritään estämään kloonaus. Kloonauksen avulla verkon solmuja monistetaan ja käytetään sitten käynnistämään verkkohyökkäyksiä.
Ratkaisun tarjoaa ionista memristoritekniikkaa hyödyntävä analoginen muistipiiri. - Voit ajatella sitä mustana laatikkona, sanoo Strukov.
Tutkimusjulkaisu "Piiritekniset turvallisuuden perusalkiot, jotka ovat mahdollisia integroitujen memristoreiden analogisten tilojen ja epälineaarisen johtokyvyn vaihteluiden avulla" selittää periaatteen hyvin.
Luonteensa vuoksi memristorisiru on fyysisesti kloonaamaton ja voi siten tehdä laitteen haavoittumattomaksi kyberrikollisten kaappaukselle, väärentämiselle tai replikointiin.
Memristori voi "muistaa" resistanssinsa tilan perustuen käytetyn jännitteen ja virran historiaan. Se ei ainoastaan muuta antoaan vasteena historialleen vaan jokaisella fyysisellä memristorilla on myös omanlaisensa vaste sovelletulle jännitteelle ja virralle. Siksi memristoreista muodostuva piiri johtaa eräänlaiseen mustaan laatikkoon, jonka antoa on erittäin vaikea ennustaa syötteen perusteella.
Memristorien käyttö nykypäivän tietoverkkorikollisuuden torjunnassa on merkittävää, koska hakkerointikin perustuu jo konekieliseen oppimiseen. Keinoäly on koulutettu "oppimaan" ja mallintamaan tulot ja lähdöt ja sitten ennustamaan seuraava sekvenssi mallinsa perusteella. Konekielisen oppimisen avulla hyökkääjän ei edes tarvitse tietää, mitä tarkalleen tapahtuu, kun tietokone on koulutettu joukolle järjestelmän syöttöjä ja lähtöjä.
Memristoriin perustuva musta laatikko voi kiertää näitä hyökkäyksiä, koska se näkyy tulojen ja lähtöjen suhteen tarpeeksi sattumanvaraisena ulkomaailmalle. Kuitenkin piirin sisäiset mekanismit ovat toistettavissa riittävän luotettavasti.
Vaihtelun lisäksi jo osittain käytännöllisen memristoritekniikan muutkin ominaisuudet, kuten nopeus ja tehonkäyttö, tekevät niistä ihanteellisia esineiden internetin niukkaan energiabudjettiin.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 4.5.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
