Elinkeinoministeri Mika Lintilä oli tänään puhumassa FiCom Forum -tapahtumassa Helsingissä. Hän kertoi uskovansa, että Kiinasta tulee tekoälyn johtava maa. – Kiina menee pian USA:n ohi.
Tällä hetkellä USA on tekoälykehityksen kärjessä. Maa johtaa esimerkiksi tilastoa, jossa tekoäly tulee kasvattamaan bruttokansantuotetta eniten. Suomi on muuten listalla heti kakkosena.
Lintilän mukaan monet ovat keskusteluissa sanoneet amerikkalaisille, että Kiina investoi tekniikkaan rajusti. – Mutta he ovat hyvin ylimielisiä. Joku kaunis päivä Kiina menee ohi, Lintilä uskoo.
Entäpä Suomi? – Yhdelläkään EU-maalla ei ole resursseja olla tekoälykehityksen kärjessä. Meidän on oltava soveltaja, Lintilä muistutti.
Olemme onneksi ministerin mukaan hyvässä tilanteessa. Meillä on kansallinen tekoälyohjelma, Business Finlandin ohjelma, tekoälykiihdyttämä, tekoälyn kansallinen tutkimuskeskus, jne. – Nämä eivät riitä. Tarvitsemme koko ajan uusia teknisiä ratkaisuja.
Tekoäly muodostaa Suomelle massiivisen haasteen. - Seuraavan 10 vuoden aikana meidän pitää kouluttaa miljoona ihmistä uudelleen. Satatuhatta vuodessa. Siis kaksi ikäluokkaa joka vuosi, jotta saamme tekoälystä ne hyödyt irti, mitä se lupaa.
Toisaalta meillä ei ole vaihtoehtoja. - Jos vastustamme tekoälyn tuloa, työpaikkojen määrä vähenee puoli prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jos kiihdytämme kehitystä, bruttokansantuote kasvaa kolme prosenttia ja työpaikkojen määrä viisi prosenttia.
Yrityksen kannalta pitäisi olla näiden lukujen valossa helppo valinta, kannattaako tekoälyyn investoida.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
