VTT ja Streamr ovat kehittäneet lohkoketjuteknologiaa hyödyntävän tunnistetarran prototyypin, jonka avulla arvotavaroita voidaan suojella niiden sijaintia paljastamatta. Käyttökohteina voivat olla esimerkiksi elektroniikka, jalokivet ja kaviaari.
Streamrin ja VTT:n kehittämän tägin toiminta riippuu tavaran omistajan ja kuljetusyrityksen tekemästä, lohkoketjuteknologian mahdollistamasta älysopimuksesta, jossa määritellään kuljetuksen ja säilytyksen ehdot sekä maksut. Älysopimuksen ehtojen valvomista varten tunnistetarraan eli tägiin on upotettu erilaisia älysensoreita, jotka mittaavat esimerkiksi paikkaa, kiihtyvyyttä ja lämpötilaa.
Lohkoketjutekniikalla toisilleen vieraat toimivat voivat yhdessä tuottaa ja ylläpitää tietokantoja hajautetusti ja luotettavasti. Tuotteen omistaja ei esimerkiksi näe tavaran tarkkoja kuljetustietoja, ellei ehtoja rikota. Data käsitellään joko salatusti tai sen voi hoitaa kolmas osapuoli, kuten Streamr, joka tarjoaa alustan datan ja älysopimusten esittämiseen ja käsittelyyn.
Tuotekonsepti on kehitetty Tekesin - nykyinen Business Finland - rahoittamassa Towards Digital Paradise -projektissa, jossa VTT on panostanut älysopimuslogiikkaan ja tunnistetarraan. Sen taustalla on Tekesin iso strateginen tutkimusavaus The Naked Approach, jossa tutkitaan digitaalisuuden ja käyttäjärajapintojen sulautumista osaksi jokapäiväistä ympäristöämme. Projektissa ovat VTT:n ja Streamrin lisäksi mukana Tampereen Teknillinen yliopisto, Aalto yliopisto, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Demos Helsinki, Nokia, Skandal Technologies, Nextfloor, Premix Oy ja Napapiiri Hub.
Tunnistetarra on tarkoitus saada valmiiksi syksyllä. Tunnistetarran prototyyppiä esiteltiin ensimmäisen kerran lohkoketjutoimijoiden Consensus-tapahtumassa 14.-16.5. New Yorkissa, jossa VTT oli mukana Streamrin osastolla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
