Kun on pari viikkoa käyttänyt Linux Mintin uutta 19-versiota eli ”Taraa”, on todella vaikea ymmärtää, miksi Linux ei valtaa PC-koneiden työpöytiä suurella vyöryllä. Uusin Mint voi hyvinkin olla parasta, mitä työpöydille on tuotu. Datamation kuitenkin selittää, miksi Linux ei pärjää käyttäjien koneissa samoin kuin kaikissa sulautetuissa ratkaisuissa ja teollisuudessa.
Ykkössyyksi Datamation listaa sen, ettei Linux tule ennakkoon asennettuna koneisiin. Suurimmassa osassa tietokoneita on Windows valmiina ja pitää olla erityinen syy ladata koneeseen Linux. Monelta valmistajalta voi toki ostaa koneen, josta Linux löytyy valmiina, mutta giganteista ja powereista niitä ei löydy.
Toinen iso löytyy ihmisten mukavuudenhalusta. Yleensä ihminen ei halua vaihtaa tuttua ja turvallista uuteen, vaikka perustelut olisivat kuinka päteviä. Linuxilta tavallaan puuttuu ”legacy-ohjelmistot”, eli työkalut joita peruskäyttäjä on tottunut käyttämään.
Datamationin mukaan Linuxin tiedostonjako on toteutettu tavalla, joka vaatii käyttäjältä vähän enemmän. Grafiikkakorttien tuki on tunnetusti suppeampi. Tunnetuimmat ja suosituimmat pelit tehdään Windowsille, ja niin edelleen.
Datamationin listaan voi tutustua täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
