Puettavaa teknologiaa voidaan käyttää robotin etäohjauksessa ja lisätty todellisuus voi opastaa mobiilia huoltohenkilöä maapallon toiselta puolelta. VTT:n tutkija, diplomi-insinööri Iina Aaltonen havaitsi väitöstyössään, että uusien teknologioiden sovellettavuus ei ole vielä riittävällä tasolla työkäyttöön.
Tarvitaan käytännön tietoa työntekijän ja teknologian vuorovaikutuksesta, jotta sovellettavuus ja kalliit teknologiainvestoinnit saadaan käännettyä hyödyiksi ja voitoiksi. Iina Aaltonen selvitti väitöskirjassa työntekijöiden kokemuksia, miten hyvin uusia teknologioita sovelletaan tai voitaisiin soveltaa työssä. Suurin osa tutkituista teknologioista arvioitiin hyödyllisiksi, mutta soveltuvuus kaikkeen työhön ei ole itsestäänselvyys.
- Laitteet, joita ennen nähtiin tieteiselokuvissa, ovat liukumassa jo monen työpaikan arkeen. Työn luonne muuttuu, koska teknologian avulla tietoa on saatavilla missä ja milloin vain. Tarvitaan ymmärrystä sekä teknologian mahdollisuuksista että nykyisistä työtehtävistä, jotta voidaan kehittää ja parantaa tulevaisuuden työkäytäntöjä ja teknologiaa. Tällä on vaikutusta teknologian hyödyllisyyteen, helppokäyttöisyyteen, käyttäjien hyväksyntään, työntekijöiden kuormitukseen ja yhteistyöhön, sanoo Aaltonen.
Väitöstyön tulokset hyödyttävät työntekijöitä, työnantajia, teknologian kehittäjiä ja tutkijoita, kun edistetään digitalisaation edellytyksiä työn murroksessa. Väitöstyön tuloksena syntyi kokoelma näkökohtia, jotka auttavat suunnittelemaan ja arvioimaan tulevaisuuden teknologioita käyttäjän näkökulmasta.
Aaltonen käytti tutkimuksessaan puettavia ja eri aistikanavia tukevia laitteita, lisätyn todellisuuden sovelluksia sekä niiden yhdistelmiä. Työntekijöille tarjottiin tietoa esimerkiksi älylasien, kuulokkeiden ja puettavan värinäliivin välityksellä.
Puettava teknologia sisälsi vartalon päälle puettavia tietokoneita tai käyttöliittymiä. Näiden käyttöä pidettiin helppona ja luonnollisena, mutta laitteiden kestävyys ja häiritsevyys nousivat esiin. Esimerkiksi älylasit voivat peittää osan näkökentästä, eikä niitä ole suunniteltu käytettäväksi fyysisessä työssä. Laseja testattiin mm. maastonavigoinnissa ja huoltotyössä.
Virtuaalitodellisuus (virtual reality, VR) ja lisätty todellisuus (augmented reality, AR) ovat pian huoltohenkilöstön arkea. Lisätyn todellisuuden teknologioilla toteutettuja ohjeita oli helppo seurata, mutta niiden hyödyllisyys kokeneille työntekijöille jäi epäselväksi. Esimerkiksi huoltotyössä kokenut työntekijä ei tyypillisesti tarvitse yksityiskohtaisia ohjeita, mutta ohjeiden tarve voi muuttua, jos laitteen huoltoväli on pitkä.
Aaltosen väitöskirja löytyy pdf-muodossa VTT:n sivuilta.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
