Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet salasanojen hallintaohjelmista sekä useista muista tietoturvan kannalta kriittisistä ohjelmistoista haavoittuvuuksia, jotka mahdollistavat esimerkiksi työtovereiden, perheenjäsenten tai vieraiden hyökkäykset. Samankaltaisia aukkoja löytyi yli kymmenestä eri ohjelmistosta, joilla on miljoonia käyttäjiä maailmanlaajuisesti. Ongelmat koskevat Windows-, Linux- ja macOS-ohjelmistoja.
Tietokoneohjelmistot koostuvat prosesseista, joilla on eri tehtäviä. Esimerkiksi monissa salasanojen hallintaohjelmistoissa on kaksi erillistä osaa: salasanaholvi ja laajennus verkkoselaimeen. Tiedon välitystä osien välillä kutsutaan prosessien väliseksi kommunikaatioksi (inter-process communication, IPC). Se tapahtuu käyttäjän oman tietokoneen sisällä, ja sitä on pidetty turvallisena.
Ohjelmiston pitäisi kuitenkin suojata IPC-kanava muilta samalla tietokoneella olevilta ohjelmilta ja prosesseilta. Muuten tahallaan tai vahingossa käynnistetyt haittaohjelmat saattavat päästä IPC-kanavassa kulkeviin salasanatietoihin käsiksi.
- Löytämiemme haavoittuvien ohjelmistojen suuri määrä osoittaa, että ohjelmistokehittäjät eivät huomioi tietoturvallisuutta prosessien välisessä kommunikaatiossa. Ohjelmistokehittäjät eivät välttämättä tunne kommunikaatioon liittyviä tietoturvaratkaisuja tai he olettavat tietokoneen olevan täysin suojattu ympäristö. Joka tapauksessa molemmat selitykset ovat huolestuttavia. Vastaavia ongelmia löytyy luultavasti lisää, sanoo Aalto-yliopiston professori Tuomas Aura.
IPC-kommunikaatiota käyttäviä ohjelmistoja vastaan voi hyökätä kuka tahansa, jolla on pääsy samalle tietokoneelle. Esimerkiksi yrityksissä keskitetty käyttäjähallinta mahdollistaa kaikkien työntekijöiden kirjautumisen mille tahansa tietokoneelle. Tällaisessa ympäristössä jokaisella yrityksen työntekijällä on periaatteessa mahdollisuus väärinkäytöksiin. Hyökkääjä voi myös kirjautua koneen vierailijatilille tai käyttää konetta verkon yli, jos etäyhteyden ottaminen koneeseen on mahdollista.
Suomalaisten kannalta merkittävin haavoittuvuus löytyi DigiSign-kortinlukijaohjelmistosta, jota Väestörekisterikeskus tarjoaa esimerkiksi sähköisen henkilökortin ja terveydenhuollon ammattikortin käyttäjille. Lääkärin tietokoneelle pääsevä henkilö voisi hyödyntää tutkimuksessa löydettyjä haavoittuvuuksia. Esimerkiksi lääkemääräyksiä voisi väärentää muuttamalla IPC-kanavassa yhdestä ohjelmiston osasta toiseen allekirjoitettavaksi lähetettyä reseptiä.
- Tietääksemme DigiSign-ohjelmiston haavoittuvuuksia ei ole hyödynnetty ja käytetty väärin. Olemme raportoineet ongelman Väestörekisterikeskukselle, ja se on huomioitu ohjelmiston uusimmissa versioissa, Antikainen kertoo.
Kaikki tutkimuksessa löydetyt tietoturvaongelmat on raportoitu ohjelmistojen tekijöille. Tutkimus on tehty osin yhteistyössä tietoturvayritys F-Securen kanssa. Sen tulokset esiteltiin DEFCON-tietoturvakonferenssissa 12.8.2018 sekä uudestaan Usenix Security -konferenssissa 17.8.2018.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
