Lauantaina tuli kuluneeksi 27 vuotta siitä, kun helsinkiläisopiskelija Linus Torvalds laittoi keskusteluryhmään viestin, jossa kertoi puuhastelevansa pienen käyttöjärjestelmän parissa. Mitään suurta siitä ei tulisi, Torvalds vakuutti
Syntymäpäivän kunniaksi OMG!Ubuntu!-sivusto listasi 27 mielenkiintoista faktaa Torvaldsin käynnistämästä käyttöjärjestelmähankkeesta. Ensimmäiseksi on listattu Linuxkernelin koodirivien määrä: Tämän vuoden alussa koodirivejä oli hieman yli 203 miljoonaa. Ydin on aiemmin ollut paljon tätä suurempikin, mutta viime aikoina koodimäärää on siivottu. Ensimmäisessä versiossa koodirivejä oli 10 tuhatta.
Läheltä piti, ettei Linuxista tullut käyttöjärjestelmää nimeltä FreaX. Se oli nimittäin Torvaldsin alkuperäinen idea. Vaikka Torvalds koodasi itse jokaisen rivin ensimmäisestä ydinversiosta, uusimmassa versiossa on enää alle prosentin veraan Torvaldsin koodia.
Maailman 500 nopeinta supertietokonetta käyvät jokainen Linuxilla. Käyttöjärjestelmä hallitsee älypuhelimia Androidin kautta, palvelimia, sulautettuja laitteita ja järjestelmiä, avaruusohjelmia, autoja, tulostimia, mitä tahansa. Ainoa laite, jota Linux ei ole valloittanut on pöytätietokone. Torvalds itse on sanonut tätä pahimmaksi henkilökohtaiseksi epäonnistumisekseen.
Lisää faktoja: https://www.omgubuntu.co.uk/2018/08/interesting-facts-about-linux
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
