MIT eli Massachusetts Institute of Technology on vuosien työn jälkeen julkistanut uuden ohjelmointikielen Julian 1.0-version. Julia-kieleen on pyritty yhdistämään parhaat ominaisuudet suosituista tieteellisistä ja teknisistä ohjelmistoista.
Julia 1.0 julkistettiin JuliaCon-kehitystapahtumassa Lontoossa. Kehittäjien työstettäväksi ensimmäinen versio tuotiin jo vuonna 2012, joten 1.0-version saaminen valmiiksi on merkittävä virstanpylväs.
Julia on ilmainen ja avoimeen koodiin perustuva kieli, jonka kehittämiseen on osallistunut yli 700 kehittäjää. Kieli koostuu 1900 rekisteröidystä paketista ja se on ladattu yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin jo yli kaksi miljoonaa kertaa.
Julian tavoitteena oli Pythonin korkean tason tuottavuus, R-kielen helppokäyttöisyys ja C++:n nopeus. Nopeuden osalta Julia on jo osoittanut pätevyytensä, sillä kielellä on koodattu esimerkiksi robottiautojen ja tulostimien ohjelmistoja. Superkoneissa koodi yltää 1,5 petaflopsiin sekunnissa.
Julian kehittäjät MIT:ssä lupaavat, että jatkossa rajapinta on vakaa. Julia 1.0:ssa kirjoitettu koodi toimii myös tulevissa versioissa. Tämän ansiosta kielellä avautuu myös kaupallisen käytön mahdollisuus.
Lisätietoja löytyy Julian verkkosivuilta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
