Pian on kaksi viikkoa kulunut siitä, kun Linus Torvalds järkytti koko kehittäjäyhteisöään ilmoitettuaan jäävänsä toistaiseksi tauolle. Sen jälkeen kehittäjien keskuudessa on syntynyt jonkinlainen ”myrsky vesilasissa” joidenkin uhattua jopa vetää koodinsa kernelistä. Nyt myrsky on tasaantunut, ja ytimen kehityskin näyttää sujuvan entiseen tapaan.
Viime sunnuntai saattoi silti olla historiallinen päivä. Ensimmäistä kertaa ytimestä julkistettiin versio jonkun muun kuin Torvaldsin toimesta. Greg Kroah-Hartman kertoi tosin viestissään vain ”pitävänsä Linusin penkkiä lämpimänä”.
On itse asiassa mielenkiintoinen kysymys, voisiko kehittäjä vetää koodinsa kernelistä, jos haluaisi niin tehdä. GPL-lisenssin perusteella näin ei ilmeisesti voi tehdä. Lisenssi antaa mahdollisuuden muuttaa koodia, kunhan antaa muutokset yhteisön käyttöön. Koodia voi toki poistaa omasta versiostaan, mutta varsinaisesta kernelistä se ei onnistu.
Viime sunnuntaina julkistettu versio ytimestä oli merkinnältään 4.19-rc5 eli kyse seuraava ydin valmistuu kovaa vauhtia. Normaalitahdilla 4.19 julkistetaan 3-4 viikon sisällä.
Kroah-Hartmanin mukaan mitään isoja teknisiä ongelmia ei ole. Muutokset ovat tyypillisiä parannuksia verkkoajureihin, x86-arkkitehtuuriin, audionkäsittelyyn ja drm-prosessointiin, Kroah-Hartman kertoo.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
