Vakavien tietoturvaloukkausten määrä on kasvanut merkittävästi parin viime vuoden aikana niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Lisäksi miljoonien kuluttajien asiakas- ja henkilötietoja kaapataan jatkuvasti rikolliseen käyttöön voimakkaasti lisääntyneiden kyberhyökkäysten myötä. Tämä on ajanut eri alojen yritykset parantamaan tietoturvaansa ja pyytämään alan erikoisyhtiöitä hakkeroitumaan omiin palveluihinsa haavoittuvuuksien löytämiseksi.
- Tietoturvaloukkausten voimakas kasvun on erittäin huolestuttava tosiasia myös meillä Suomessa. Viestintäviraston vastaanottamien ilmoitusten määrä merkittävistä tietoturvaloukkauksista ja -uhista yli kuusinkertaistui vuodesta 2016 vuoteen 2017, sanoo verkkopalveluiden tietoturva-aukkoja tutkivan Second Nature Security Oy:n teknologiajohtaja Juho Ranta.
- Koko maailman mittakaavassa ongelma on jättimäinen. Esimerkiksi Ison-Britannian kyberturvallisuuskeskus on joutunut käsittelemään vuoden 2016 jälkeen lähes 1 700 kyberhyökkäystä, nykyisin lähes kahtakymmentä viikoittain, Ranta jatkaa.
Second Nature Security Oy tutkii yritysten ja julkishallinnon toimijoiden tietoturva-aukkoja, tekemällä niiden digitaalisiin palveluihin hallittuja hakkerointi-iskuja. – Olemme toteuttaneet kaikkiaan yli tuhat hakkerointia ja muuta tietoturvaprojektia koti- ja ulkomaisten yritysten internetsivustoihin sekä muihin verkkopalveluihin ja tietojärjestelmiin. Tällaisten hakkerointipyyntöjen määrä on moninkertaistunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Uhka on todellinen, sillä olemme löytäneet jonkinlaisia haavoittuvuuksia jokaisesta toimeksiannostamme, Ranta kertoo.
Myös yritysten ja yhteisöjen käynnistämien niin kutsuttujen Bug Bountyjen määrä on kasvanut merkittävästi. Organisaatiot luovat Bug Bountyillä pelisäännöt tietoturva-aukkojen etsimeen sekä haavoittuvuuksien raportoijien palkitsemiseen. Suomessakin mm. Ylioppilaslautakunta ja verohallinto ovat järjestäneet tällaisia yhteisöllisiä tapoja toteuttaa tietoturvatestausta.
Bug Bounty on erittäin hyvä keino haavoittuvuuksien kartoittamiseksi. - Bug Bountystä saatavat tulokset ja hyödyt jäävät vaillinaisiksi, jos tulosten analysointiin ei paneuduta tarpeeksi. Olemme itse auttaneet jo useita yhtiöitä Bug Bounty -kampanjan koordinoinnissa ja analysoinnissa, ja kysyntä niidenkin suhteen näyttää vain kasvavan, Juho Ranta kertoo.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
