Ei irrallisia käsineitä, hienostuneita kamerajärjestelmiä - vain keskisormen ohut kultainen folio tarvitaan hallitsemaan virtuaalista Panda3D -peliä maapallon magneettikentän avulla. Helmholtz-Zentrum Dresden-Rossendorfin (HZDR) tutkijat ovat kehittäneet elektronisen ihon, jonka magnetosensitiiviset ominaisuudet riittävät tunnistamaan ja digitalisoimaan kehon liikettä maapallon magneettikentässä.
Koska tämä e-iho on ohut ja muokattavissa, se voidaan helposti kiinnittää iholle ja luoda kompassin bioninen vastine. Tämä ei ainoastaan auttaisi ihmisiä, joilla on suuntautumisongelmia vaan myös helpottaa vuorovaikutusta esineiden kanssa virtuaalisessa ja lisätyssä todellisuudessa.
- Kalvo on varustettu magneettikentän antureilla, jotka voivat tunnistaa geomagneettisia kenttiä. Puhumme 40-60 mikroteslasta, kertoo tutkimuksen johtava kirjoittaja Gilbert Santiago Cañón Bermúdez.
Magneettisen metalliseoksen ultraohuet nauhat toimivat anisotrooppisen magneto-resistiivisen vaikutuksen periaatteella. Jotta ne mukautuisivat nimenomaan maapallon magneettikenttiin, ovat nämä ferromagneettiset nauhat johtaviin nauhoihin nähden 45 asteen kulmassa.
Korealaisen Daegu Gyeongbuk Institute of Science and Technologyn (DGIST) insinööri Kwonsik Shin kansainvälisine tutkimusryhmineen on puolestaan kehittänyt keinotekoisen kosketusanturin, joka jäljittelee ihmisen ihon kykyä tunnistaa kohteen pinnan olemusta.
Tutkijoiden kehittämä anturi on valmistettu erittäin herkistä pietsosähköisistä materiaaleista, jotka voivat tuottaa sähköä vasteena käytettyyn voimaan. Uudella anturilla on useita etuja nykyisiin vastaaviin antureihin verrattuna. Anturi jäljittelee kahta tapaa, joilla ihminen tuntee pintaominaisuuksia: painamalla kohdetta tai ”sormeilemalla” sitä.
Useimmat keinotekoiset anturit käyttävät vain yhtä menetelmää. Usein ne koostuvat useista tunnistimista eli liukuva mittaus voidaan toteuttaa laskemalla kahden signaalin välistä aikaväliä ja etäisyyttä. Useimmat robottisormet käyttävät yksittäistä tunnistinta, joka vaatii sitten tuekseen ulkoisen nopeusmittauksen.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 20.11.2018
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
