Eurooppalainen suurteholaskennan yhteisyritys, EuroHPC Joint Undertaking, on Euroopan unionin hanke, jonka ensimmäisenä, kunnianhimoisena päämääränä on hankkia Eurooppaan vähintään kaksi esi-eksa-tason supertietokonetta vuoteen 2020 mennessä. Suomi kilpailee järjestelmän sijoittamisesta CSC:n Kajaanin datakeskukseen osana eurooppalaista konsortiota.
Yksi eksaflop tarkoittaa prosessorien laskentatehoa, joka vastaa 1018 laskutoimitusta sekunnissa.
Näin tehokkaan superkoneen myötä Suomeen voisi syntyä yksi maailman johtavista datanhallinnan ja laskennan ekosysteemeistä, joka houkuttelisi Suomeen lisää muun muassa tutkimusinfrastruktuureja ja datakeskusinvestointeja. Tämä lisäisi kotimaisen tutkimuksen kilpailukykyä, työllisyyttä ja talouskasvua. EuroHPC-supertietokoneen avulla Suomesta voisi tulla arktisen dataliikenteen globaali solmukohta.
EU on budjetoinut EuroHPC-hankintoihin yhteensä noin 1,4 miljardia euroa. EU-komissio rahoittaa puolet EuroHPC:n superkoneiden hankinnasta. Toinen puolikas rahoituksesta tulee osallistuvilta mailta.
Tarvittava rahoitus riippuu konsortioon kuuluvien maiden määrästä ja esi-eksa-tason supertietokoneiden lukumäärästä, joita EU-komissio on kaavaillut olevan vähintään kaksi. Moni Euroopan maa näkee Suomen ihanteellisena sijaintipaikkana EuroHPC:n supertietokoneelle.
Päätökset EuroHPC:n ensimmäisten supertietokoneiden sijaintipaikoista tehdään kevään 2019 aikana. Hakuprosessia varten ollaan muodostamassa laajapohjainen eurooppalainen konsortio, joka tukee esi-eksa-tason supertietokoneen sijoittamista Suomeen. Mukana konsortiossa ovat tällä hetkellä muun muassa Pohjoismaat ja Sveitsi.
EuroHPC:n seuraavassa vaiheessa kehitetään eurooppalaista suurteholaskennan osaamista ja teknologiaa siten, että vuosien 2022–2023 aikana Eurooppaan on tarkoitus hankkia maailman nopeimpiin kuuluva eksa-tason tietokone, joka perustuu eurooppalaiseen teknologiaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
