Ulsan National Institute of Science and Technologyssä (UNIST) on kehitetty järjestelmä, joka tuottaa sähköä ja vetyä (H2) samalla, kun poistetaan hiilidioksidia (CO2) ilmastoa tärvelemästä. UNIST-tutkimusryhmä on esitellyt hybridiityyppisen Na-CO2-järjestelmän, joka pystyy jatkuvasti tuottamaan sähköenergiaa ja vetyä tehokkaalla hiilidioksidimuunnoksella.
- Hiilidioksidin talteenotto-, hyödyntämis- ja sidontatekniikat ovat viime aikoina saaneet paljon huomiota maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen käsittelyyn. Tämän teknologian avain on kemiallisesti stabiilien CO2-molekyylien helppo muuntaminen muiksi materiaaleiksi. Uusi järjestelmä on ratkaissut tämän ongelman CO2:n liukenemismekanismilla, toteaa tutkimusta johtanut professori Guntae Kim.
Suuri osa ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä imeytyy mereen ja muuttuu happamaksi. Tutkijat keskittyivät tähän ilmiöön ja esittivät ajatuksen CO2:n sulattamisesta veteen sähkökemiallisen reaktion aikaansaamiseksi. Jos happamuus kasvaa, protonien määrä kasvaa, mikä puolestaan lisää voimaa houkutella elektroneja. Jos tämän ilmiön perusteella luodaan akkujärjestelmä, sähköä voidaan tuottaa poistamalla CO2.
Tutkijoiden kehittämä hybiridjärjestelmä koostuu polttokennon tavoin katodista (natriummetalli), erottimesta (NASICON) ja anodista (katalyytti). Toisin kuin muut paristorakenteet, katalyytit sisältyvät veteen ja ne on liitetty johdolla katodiin. Kun CO2 injektoidaan, koko reaktio käynnistyy, jolloin CO2 poistuu ja syntyy sähköä ja vetyä (H2). Jo nyt CO2-konversiotehokkuus on korkea, 50 prosenttia.
- Tämä hybridikenno ei ainoastaan hyödynnä CO2:ta sähköenergian tuottamiseen, vaan myös tuottaa puhtaan energialähteen eli vedyn, sanoo tutkija Jeongwon Kim.
Erityisesti tämä järjestelmä on osoittanut yli tuhannen tunnin vakautta ilman, että elektrodit vahingoittuvat. Järjestelmää voidaan käyttää CO2:n poistamiseen indusoimalla vapaaehtoisia kemiallisia reaktioita. Lisäetuna on, että Hybridi-Na-CO2 ei regeneroi CO2:ta varauksen aikana, toisin kuin aproottiset metalli-CO2-kennot.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 5.2.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
