Tietotekniikan historiassa loogisia toimintoja toteutettiin aikoinaan mekaanisesti hammasrattailla tai ohuilla sahateräksen liuskoilla. Lawrence Livermore National Laboratory (LLNL) -tutkijat ja insinöörit yhdistävät menneisyyttä nyt 3D-tulostustyöstön kanssa pyrkimyksenä luoda ”aistivia” materiaaleja, jotka voivat reagoida ympäristön muutoksiin esimerkiksi olosuhteissa, joissa elektroniikka tuhoutuu.
Yhteistyössä Kalifornian yliopiston ja Los Angelesin (UCLA) tukijoiden kanssa he tuottivat kolmiulotteisia tulostettuja mekaanisia logiikkaportteja. Mekaaniset logiikkaportit eivät ole yhtä tehokkaita kuin tavalliset tietokoneet. Ne voisivat kuitenkin olla hyödyllisiä vihamielisissä ympäristöissä, kuten Venuksessa tai pienitehoisissa tietokoneissa, jotka on tarkoitettu selviytymään ydin- tai sähkömagneettisista pulsseista.
Tutkimustyössä suunniteltiin erityiset nurjahdukseen perustuvat portit, jotka mahdollistavat rakenteen esiohjelmoinnin tai informaation tallennuksen. Kun niitä ketjutetaan, niin stimuloitaessa liipaistaan kokoonpanon kaskadi, jota voidaan käyttää mekaanisten loogisten laskelmien suorittamiseen ilman ulkoista käyttöenergiaa.
Monilla mekaanisilla logiikoilla on huomattavia rajoituksia, jotka liittyvät valmistukseen. Nyt tutkijoiden käyttöönottamat joustavat rakenne-elementit ja 3D-printtaus muuttavat logiikkarakenteen yhteensovittamista.
Hienoimmillaan 3D-tulostusprosessi tapahtui kahden fotonin stereolitografialla, jolla saatiin aikaan portteja alle mikronien mitoilla. Niiden sijoittamisessa paikoilleen ja kytkimien aktivointiin käytettiin optisia pinsettejä.
Tutkijat uskovat, että teknologiaa voidaan käyttää suunnittelemaan turvallisia, henkilökohtaisia ohjausjärjestelmiä, ja että suunnitelmat on tarkoitus vapauttaa avoimena lähdekoodina. Teknologia voisi myös olla opetusväline opiskelijoille, jotka voisivat tulostaa omia logiikkaporttejaan kaupallisten 3D-tulostimien avulla ja oppia, miten tietokone toimii.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 27.2.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
