Magnonivirtoihin perustuvat laitteet - magnetoitumisen aaltoihin liittyvät kvasihiukkaset tai tietyissä magneettisissa materiaaleissa spinaallot tullevat muuttamaan alan teollisuutta, mutta tutkijoiden on ensin ymmärrettävä paremmin niiden hallintaa. Kalifornian Riverside-yliopiston tutkijat ovat nyt tehneet merkittävän askeleen kohti käytännön magnonisten piirirakenteiden kehittämistä.
He ovat tutkineet ensimmäistä kertaa magnonvirran etenemiseen liittyvää kohinatasoa. Parempi ymmärrys siitä, kuinka kohinaisia magnonit ovat, auttavat insinöörejä kehittämään parempia piirejä ja laitteita.
Nykyinen sähkövirtoja käyttävä elektroniikka on tulossa rajalle, jossa niitä ei voi enää tehdä pienemmiksi. Magnoniikka on osa spintroniikkaa ja magnonit voivat edetä tuottamatta paljoakaan lämpöä ja energiaa juurikaan hukkaamatta.
Uudella materiaaliluokalla on magneettisia ominaisuuksia, jotka ovat peräisin spinistä. Yksittäisiä spinaaltojen yksiköitä kutsutaan magnoneiksi. Magnonit eivät ole todellisia hiukkasia kuten elektronit, mutta ne käyttäytyvät hiukkasina ja niitä voidaan käsitellä sellaisina.
Energian aaltoilu, jota kutsutaan spin-aalloksi, voi liikkua sähköisesti eristävän materiaalin läpi. Näin voidaan siirtää energiaa elektroneja siirtämättä.
Uusi elektroniikan tutkimusalue, jota kutsutaan magnoniikaksi, yrittää luoda rakenteita tietojenkäsittelyyn ja tallennukseen sekä tunnistussovelluksiin, joissa käytetään magnonivirtoja elektronien sijaan. Tutkimusryhmän vetäjä professori Alexander Balandin on luonut sirun, joka tuottaa lähetys- ja vastaanottoantennien välille magnonisen virran eli spinaallon.
Kokeet osoittivat, että magnonit eivät ole erityisen kohisevia pienillä tehotasoilla. Mutta suurilla tehotasoilla kohina muuttuu epätavalliseksi ja sitä hallitsivat laajamittaiset vaihtelut, mikä häiritsisi laitteen suorituskykyä. Kohina sinänsä oli huomattavan erilainen kuin elektronien tuottama, joten magnonisten laitteiden rajoituksetkin ovat hyvin erilaisia.
- Magnonisten laitteiden tulisi toimia mieluiten pienitehoisilla tasoilla. Voidaan sanoa, että magnonien kohina on hienovarainen matalalla teholla, mutta tulee korkeaksi ja diskreetiksi tietyllä tehokynnyksellä. Tämä muodostaa magnonisten laitteiden hienovaraisen viehätyksen. Tuloksemme kertovat myös mahdollisista strategioista, joilla kohinataso pysyy alhaisena, Balandin kertoo
Tällä hetkellä Balandinin tutkimusryhmä johtaa kokeita geneerisillä komponenteilla ymmärtääkseen perusteet. Heidän ensimmäiset kokeelliset laitteensa ovat suhteellisen suuria. Tiimin suunnitelmissa on tutkia magnonikohinan fyysisiä mekanismeja ja testata tällaisten laitteiden pienemmäksi skaalattua versiota.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 8.3.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
