Eduskunnan oikeusasiamies on saanut valmiiksi JUKOn tekemän kantelun, jonka mukaan Business Finlandin toimintatavat eivät täyty perustuslain 124. pykälän vaatimuksia. Pallo on nyt elinkeinoministeriöllä, jonka täytyy seuraavaksi ilmoittaa, mihin toimiin asiassa ryhdytään.
Valtioneuvoston päätöksellä Tekes ja Finpro yhdistettiin vuoden 2018 lopussa Business Finlandiksi. Sen toiminta on jaettu rahoituskeskukseksi (mitä vastaa entinen Tekes) ja sen ohjauksessa olevaksi osakeyhtiöksi.
JUKOn kantelun mukaan rahoituskeskus on siirtänyt julkisia hallintotehtäviä yhtiöön perustuslain 124 §:n vastaisesti eli ilman, että vuoden 2018 alusta siirrettävistä julkisista hallintotehtävistä olisi säädetty lailla tai lain nojalla.
Käytännössä kyse on siitä, ovatko rahoituspäätösten tekemiset julkisia hallintotehtäviä vai eivät. Uuden organisaation muodostamisessa ei ole myöskään tarkasteltu sitä, onko jonkun tehtävän siirtäminen uuteen osakeyhtiöön tarkoituksenmukaista.
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisussa todetaan, ettei Business Finlandin nykyinen malli täytyä perustuslain 124. pykälää. Suurin ongelma on se, että rahoituspäätösten valmistelu on siirtynyt Business Finland Oy:lle, vaikka ne pitäisi tehdä ”vanhassa” Tekesissä itsenäisesti.
Valtioneuvoston valmistellessa uutta Business Finland -organisaatiota esillä oli myös koko organisaation muuttaminen osakeyhtiöksi tai julkiseksi virastoksi. Jälkimmäisen mallin katsottiin tekevän toiminnasta liian jäykkää, jolloin toiminnassa ei voitaisi riittävän nopeasti reagoida esimerkiksi markkinoiden vaatimiin muutoksiin tutkimusohjelmissa ja -hankkeissa.
Valittu rakenne on ollut ongelmallinen myös laissa määriteltyjen tehtävien ulkoistamisen kannalta. Perustuslakitulkinnoissa katsotaan pääsääntöisesti, ettei ulkoistettua palvelua voi edelleen ulkoistaa jollekin kolmannelle osapuolelle.
Elinkeinoministeriön tehtäväksi jää todennäköisesti määritellä Business Finlandin ja sen osien toimintavaltuudet ja tehtävät nykyistä tarkemmin, jotta perustuslainmukaisuus toteutuisi innovaatiokeskuksen jakaman julkisen tutkimusrahoituksen päätöksissä.
Pölösen ratkaisuun voi tutustua Oikeasasiamiehen verkkosivuilla.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
