Stanfordin yliopiston yhteydessä toimivassa hiukkaskiihdytyslaboratoriossa (SLAC National Accelerator Laboratory) on kehitetty uuden tyyppinen antenni. Se voisi mahdollistaa liikkuvan viestinnän tilanteissa, joissa tavanomaiset radiot eivät toimi, kuten veden alla, maanpinnan läpi ja hyvin pitkillä välimatkoilla ilmassa.
Lähetin tuottaa erittäin matalataajuista (VLF) säteilyä, jonka aallonpituudet ovat kymmenistä satoihin kilometreihin. Nämä aallot kulkevat pitkiä matkoja horisontin yli ja voivat tunkeutua ympäristöihin, jotka estäisivät lyhyempien aallonpituuksien radioaaltoja kulkemasta.
Nykypäivän tehokkain VLF-tekniikka vaatii suurikokoisia säteilijöitä. SLACissa kehitetty antenni on vain kymmenisen senttimetriä pitkä, joten sitä voitaisiin käyttää tehtäviin, jotka vaativat liikkuvuutta.
- Ratkaisumme on myös satoja kertoja tehokkaampi ja pystyy lähettämään dataa nopeammin kuin aiemmat vertailukelpoiset laitteet, toteaa hankkeen vetäjä SLAC:n Mark Kemp.
VLF-teknologian käytöllä on melkoisia haasteita. Antenni on tehokkain, kun sen koko on verrattavissa sen antamaan aallonpituuteen. VLF:n pitkä aallonpituus vaatii valtavia antennijärjestelmiä. Pienemmät VLF-lähettimet ovat taas vähemmän tehokkaita ja painavia. Lisäksi haasteena on VLF-viestinnän olematon kaistanleveys.
Uusi antenni suunniteltiin vastaamaan näihin ongelmiin. Sen kompakti koko mahdollistaa vain muutaman kilon painoisten lähettimien rakentamisen. Testeissä tutkijat osoittivat, että lähetin tuotti VLF-säteilyä 300 kertaa tehokkaammin kuin aiemmat kompaktit antennit ja lähetti dataa lähes 100-kertaisella kaistanleveydellä.
VLF-säteilyn generoimiseksi laite hyödyntää pietsosähköistä akustista resonanssia. Pienihäviöisen litiumniobaatin sauvamaisen kiteen ja oskilloivan sähköjännitteen avulla he tuottivat värähtelevän sähkövirran, jonka sähkömagneettinen energia emittoituu VLF-säteilyksi.
Tavanomaisissa antenneissa sähköiset värähtelyt ovat lähes samankokoisia kuin niiden tuottaman säteilyn aallonpituus ja kompaktimmat mallit vaativat tyypillisesti viritysyksiköitä, jotka ovat suurempia kuin itse antenni.
Uusi lähestymistapa ”antaa meille mahdollisuuden herättää tehokkaasti sähkömagneettisia aaltoja, joiden aallonpituudet ovat huomattavasti suuremmat kuin kiteet ja ilman suuria virittimiä, minkä vuoksi tämä antenni on niin kompakti”, selvittää rakennetta Mark Kemp.
Tutkijat ottivat käyttöön myös antennin resonanssin suoran moduloinnin. Sellainen mahdollistaa toiminnan passiivisen antennin kaistanleveyden ulkopuolella, mikä mahdollistaa suuremman kaistanleveyden käyttöönoton.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 30.4.2019
Pilvisiirtymien tahti on hidastunut, ja monet yritykset ovat jo saavuttaneet pilvestä saatavan kilpailuedun. Miten tämä vaikuttaa IT-palvelukumppaneiden rooliin ja prioriteetteihin tulevaisuudessa? TCS:n yritysarkkitehti Jukka-Pekka Ahonen kertoo omista näkemyksistään.
Autoteollisuuden järjestelmissä edellytetään välitöntä käynnistystä. Tämän takia tulevaisuuden ajoneuvoissa ja lopulta robottiautoissa vaaditaan nykyistä nopeampia muistiratkaisuja. Niitä kehittää KIOXIA.
Nokia Säätiö myöntää tunnustuspalkintonsa Tieteen tietotekniikan keskuksen eli CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koskelle hänen merkittävästä roolistaan yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen ekosysteemin mahdollistajana. Koski oli keskeisessä roolissa, kun 11 maan eurooppalainen LUMI-konsortio rakennettiin.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
