Apple kertoi tulosjulkistuksessaan, että Mac-tietokoneiden myynti laski 5,8 miljardista dollarista 5,5 miljardiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kysyntää olisi yhtiön mukaan ollut, mutta Intel ei onnistunut toimittamaan riittävästi yhdeksännen polven Core-prosessoreitaan.
Pelkästään myynnin kutistumiseen Intelin ongelmien vaikutus ei Applen Macbookeissa jää. Maccien käyttäjät ovat odottaneet innokkaasti, että suorittimien raudassa siirryttäisiin 10 nanometrin prosessitekniikkaan. Nyt näyttää siltä, ettei tällaista Macbook-päivitystä syksyllä nähdä. Käyttäjät joutuvat tyytymään MacOS-päivitykseen.
Tämä ei ainakaan vaimenna siitä huhuja, joiden mukaan Apple olisi tietokoneissaan siirtymässä Arm-prosessoreihin jo ensi vuoden aikana. Applelta prosessoriarkkitehtuurin vaihtaminen on onnistunut aiemminkin. Vuonna 2006 Steve Jobs ilmoitti, että seuraavan vuoden aikana PowerPC-suorittimet vaihtuvat Intelin piireihin. Apple oli kehittänyt macceja Intelin prosessoreilla jo vuosia, ainakin 4-5 vuoden ajan.
Sama on ollut käynnissä myös Arm-arkkitehtuurin osalta. Raporteiksi asti on päässyt tietoja, joiden mukaan jo Applen A5-prosessorilla (siis ikivanhalla iPad-suorittimella) ajettiin MacOS-läppäriä vuosia sitten.
Analyytikoiden mukaan on vain ajan kysymys, milloin Apple vaihtaa x86-arkkitehtuuriin tietokoneissaan Arm-prosessoreihin. Lähinnä nyt väitellään siitä, perustuvatko tulevien Macbookien prosessorit Applen omiin Arm-prosessoreihin ja johonkin geneeriseen 64-bittiseen Arm-perheeseen.
Intelin kannalta juuri mikään näistä vaihtoehdoista ei kuulosta kovin hyvältä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
