Kaikilla meillä on digikamerassa tai älypuhelimessa muistikortti, johon tallentaa yleensä kuvia, videoita tai joskus sovelluksia. Ne eivät kuitenkaan kävisi teollisuuden laitteisiin. Niissä korteille asettuu aivan eri tason vaatimukset.
Kulutuselektroniikan ja teollisuuden muistikorteilla on kolme keskeistä eroa. Teollisuuskortin täytyy kestää ankarampia olosuhteita, joten ne on kvalifioitu kestämään teollisuuslämpötiloja (tyypillisesti -40…+85 astetta). Lisäksi kulutuslaitteen kortti on tarkoitettu datan tallennukseen ja siirtelyyn, kun teollisuudessa kortti toimii usein kiintolevyn tapaan.
Teollisuudessa kortin täytyy olla luotettavampi ja säilyttää data pidempään, joten niissä käytetään yleensä tekniikkaa, jossa jokaiseen soluun tallennetaan vain yksi bitti. Kulutuslaitteissa ei ole niin vaarallista, jos datan mukana on bittivirheitä, joten käytössä voi olla MLC-piirejä (multi-level cell).
Apacerin uudet teollisuuden kortit osoittavat, että tämä viimeinen vaatimus on katoamassa. Yhtiön uudet kortit ovat 128 gigatavun microSD-kortti ja 256 gigatavun SD-kortti. Molemmat perustuvat Toshiban 64-kerroksisiin TLC-piireihin, joissa soluun tallentuu kolme bittiä.
Tämä on kuitenkin edellyttänyt sitä, että Apacer on kehittänyt omia erikoistekniikoita päästäkseen siihen luotettavuuteen ja kestävyyteen, joita teollisuuskorteilta vaaditaan. Yhtiö on esimerkiksi kehittänyt DataRAID-algoritmin, joka varaa tietyn osion muistista pariteettitarkistusta varten. Mikäli data korruptoituu, voidaan sitä verrata tallennettuun korruptoimattomaan dataan ja palauttaa se.
Toinen Apacerin kehittämä tekniikka on Smart Read Refresh -virkistys. Se pitää huolta NAND-lohkojen tilasta niin, ettei lukuvirheitä tule. Kun lukuoperaatiossa lähestytään jänniterajaa (threshold), data virkistetään kirjoittamalla se uudestaan toiseen osioon jatkokäyttöä varten.
Lisätietoja Apacerin teollisuuteen tarkoitetuista muistikorteista löytyy yhtiön sivuilta.
Kun verkkojen välisten yhdyskäytävien toteuttamisessa ollaan siirtymässä enenevässä määrin yhdessä tapahtuvaan reunalaskennan ja tekoälyn hyödyntämiseen, yksi järjestelmäkomponentti tahtoo jäädä turhan vähälle huomiolle: ihmisen ja koneen välisen rajapinnan toteuttava laite. Näin voi käydä esimerkiksi käytettäessä laitekehikkoja tai tietokonekoteloita järjestelmäarkkitehtuuriin kuuluvien edge-solmujen tekoälytoimintojen sijoituspaikkoina, kirjoittaa Advantech artikkelissaan.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
