Kalifornian Berkeleyn yliopiston insinöörit ovat rakentaneet uuden fotonikytkimen, joka voi ohjata optisten kuitujen läpi kulkevaa valon suuntaa nopeammin ja tehokkaammin kuin koskaan. Tämä optinen liikenteen ohjauspiiri voisi jonain päivänä mullistaa informaation kulkua datakeskusten ja korkean suorituskyvyn supertietokoneiden kautta.
Fotoninen kytkin on rakennettu yli 50 000 mikroskooppisesta valokytkimestä, joista kukin ohjaa yhtä 240 valonsäteestä joko kääntymään oikealle, kun kytkin on päällä tai kulkemaan suoraan, kun kytkin on pois päältä. Ryhmän 240 x 240 matriisi syövytetään piikiekkoon ja se kattaa vain hieman postimerkkiä suuremman alueen.
- Ensimmäistä kertaa piikytkimellä lähestymme suuria kytkimiä, joita voidaan rakentaa pelkästään vakio-optiikkaa käyttäen, toteaa Ming Wu, sähkötekniikan ja tietojenkäsittelytieteen professori Berkeleystä.
- Kytkimet eivät ole vain laajoja vaan ovat 10 000 kertaa nopeampia, joten voimme vaihtokytkeä dataverkkoja mielenkiintoisilla tavoilla, jollaisia monet eivät ole tulleet ajatelleeksikaan.
Tällä hetkellä ainoat fotonikytkimet, jotka voivat hallita satoja valonsäteitä kerralla, on rakennettu peileistä tai linsseistä, jotka täytyy kääntää fyysisesti valon suunnan vaihtamiseksi. Kukin kierros kestää noin kymmenesosan sekunnista, mikä on ikuisuus verrattuna sähköisiin tiedonsiirtonopeuksiin.
Uusi fotonikytkin rakennetaan käyttäen pieniä integroituja piirakenteita, jotka voivat kytkeytyä päälle ja pois mikrosekunnin murto-osassa. Näin niiden nopeus lähestyy nopeassa tiedonsiirtoverkossa tarvittavia nopeuksia.
Nykyiset fotonikytkimet eivät kykene sovittamaan kovin montaa yhteyttä ja ne kärsivät myös signaalihäviöstä. Uudessa fotonikytkimessä valonsäteet kulkevat nanometrien ohuiden kanavien ristikkäisryhmän läpi, kunnes ne saavuttavat yksittäiset valokytkimet. Vaihtokytkimillä valoa voidaan ohjata suoraan kulkevien tai valon kulkua kääntävien kanavien läpi.
Tutkijoiden valmistama 240 tulon ja 240 annon rakenne on suurin koskaan raportoitu piipohjainen kytkin. Tutkijat pyrkivät parantamaan valmistustekniikkaansa tuottamaan vielä suurempia kytkimiä.
- Suurempia erilliskomponenteista rakentuvia kytkimiä on kaupallisesti saatavilla, mutta ne ovat hyvin hitaita. Ne ovat käyttökelpoisia vain verkossa, jossa ei tarvita usein tapahtuvia vaihtoja”, selvittää tilannetta Ming Wu.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 7.5.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
