Ohjelmistojen uusia versioita pystytään nykyisillä web-teknologioilla lähettämään käyttäjille lähes miten usein tahansa – jopa useasti saman päivän aikana. Käyttäjiltä kerätyn datan avulla voitaisiin tehdä ohjelmistoista paremmin käyttäjille sopivia.
Sampo Suonsyrjä kehitti TTY:lle tekemässään väitöstyössä tekniikoita, joilla ohjelmistotuotantoa tuettaisiin käytön aikana syntyvällä datalla, jotta lopputuloksena olisi käyttäjille sopivampia ohjelmistoja.
Kun ihminen käyttää ohjelmistoa, hän antaa useimmiten graafisen käyttöliittymän kautta käskyjä koneelle. Nämä käskyt voivat olla painikkeiden painalluksia sormenpäällä kännykän näytöltä, hiirellä linkin klikkauksia verkkoselaimessa tai vaikka viivan piirtämistä tietokoneelle asennetussa piirtotyökalussa. Samalla hän tulee kuitenkin myös osoittaneeksi, miten hän käyttää tuota ohjelmistoa. Tämä tieto saattaa olla merkittävän tärkeää ohjelmistojen kehittäjille.
- Käyttääkö käyttäjä ehkä useammin piirtotyökalussa suoria viivoja vai kaarevia? Missä järjestyksessä hän tavallisesti klikkaa linkkejä? Painaako hän painiketta helpommin, jos sen väri vaihdetaan? Tällaisia kysymyksiä ohjelmistojen tuottajat saattavat kysyä suunnitellessaan käyttäjilleen entistä paremmin soveltuvia tuotteita ja palveluita, Tampereen yliopistossa väittelevä Sampo Suonsyrjä kertoo.
Tavallisesti ohjelmistojen kehittäjät ovat joutuneet tyytymään ainoastaan käyttäjäkyselyihin ja -haastatteluihin, mikä on kuitenkin varsin aikaavievää työtä. Lisäksi haastatteluissa kerätty tieto edustaa usein vain pientä osaa loppukäyttäjistä.
Suonsyrjä kehitti tekniikoita, joilla käytöstä syntyvää tietoa voidaan kerätä entistä helpommin ohjelmistojen tekijöiden työtä helpottamaan. - Keräystekniikat tuottavat tietoa automaattisesti, jolloin kerääminen voidaan ulottaa lähes koko käyttäjäkunnalle. Näin yksittäiset mielipiteet eivät pääse korostumaan ja toisaalta esimerkiksi harvinaiset virhetilanteet saadaan helpommin näkyviin ohjelmistojen kehittäjille asti, hän sanoo.
Sampo Suonsyrjä on valmistunut TTY:ltä tietojohtamiselta 2015 ja ehtinyt opiskelujensa aikana perustaa ohjelmistoyritys Taplian. Tällä hetkellä hän työskentelee pitkäaikaissairaille vertaistuen löytämisessä avustavaa ohjelmistoa kehittävässä Huoleti-startupissa.
Suonsyrjän ohjelmistotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Data-Driven Software Development with User-Interaction Data tarkastetaan Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa ensi viikon keskiviikkona. Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa https://trepo.tuni.fi//handle/10024/115529.
Pilvisiirtymien tahti on hidastunut, ja monet yritykset ovat jo saavuttaneet pilvestä saatavan kilpailuedun. Miten tämä vaikuttaa IT-palvelukumppaneiden rooliin ja prioriteetteihin tulevaisuudessa? TCS:n yritysarkkitehti Jukka-Pekka Ahonen kertoo omista näkemyksistään.
Autoteollisuuden järjestelmissä edellytetään välitöntä käynnistystä. Tämän takia tulevaisuuden ajoneuvoissa ja lopulta robottiautoissa vaaditaan nykyistä nopeampia muistiratkaisuja. Niitä kehittää KIOXIA.
Nokia Säätiö myöntää tunnustuspalkintonsa Tieteen tietotekniikan keskuksen eli CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koskelle hänen merkittävästä roolistaan yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen ekosysteemin mahdollistajana. Koski oli keskeisessä roolissa, kun 11 maan eurooppalainen LUMI-konsortio rakennettiin.
Murata on esitellyt kaksi uutta HaLow-moduulia, jotka mahdollistavat jopa kilometrin kantaman Wi-Fi-yhteydellä. Nämä kompaktit, Sub-1 GHz -taajuuksia tukevat moduulit tarjoavat tehokkaita ratkaisuja erityisesti älykotien, teollisuuden ja infrastruktuurin IoT-sovelluksiin.
