Tokion yliopiston tutkijat ovat luoneet elektronisen piirirakenteen, jossa on laskennallisen logiikan ja muistipiirien tuleville sukupolville tärkeitä toimintoja ja kykyjä. Piirirakenteessa saavutettiin spin orbit torque (SOT) -vaihtokytkentä yhden kerroksen kohtisuoralla magnetisoinilla yksikiteisessä ferromagneetissa.
Se on tehonkäytöltään jopa kaksi suuruusluokkaa parempi kuin aikaisemmat yritykset luoda samantyyppinen komponentti. Uusi komponentti on ajateltu kehittyvälle spintroniikan alalle, jossa kyky magnetoida materiaali nopeasti ja tehokkaasti olisi omiaan.
Tokion yliopisto professori Masaaki Tanakan johdolla ohuesta ferromagneettisesta materiaalista luodun rakenteen magnetointi voidaan kääntää täysin hyvin pienillä virtatiheyksillä. Näin voitaisiin ratkaista magneettisen muistirakenteiden magnetoinnin vaihtoon tarvittavan suuren virrankulutuksen ongelma.
- Ferromagneettinen puolijohdemateriaalimme GaMnAs (gallium-mangaani-arsenidi) on ihanteellinen tähän tehtävään, koska se on laadukas yksittäinen kide, toteaa professori Tanaka.
Spintroniikan sovellukset kaipaavat myös uusia magneettisia materiaaleja, joilla on uusia ominaisuuksia. Olisi valtava etu, jos magneettisuus toteutuisi esimerkiksi kaksiulotteisissa materiaaleissa.
EPFL:n eli Lausannen polyteknisen korkeakoulun tutkijat ovat yllättäen löytäneet tällaisen magneettisuuden täysin kiteisestä PtSe2-materiaalista, vaikka se on perustaltaan ei-magneettinen. - Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaisissa 2D-materiaaleissa havaitaan vikakohdan aiheuttamaa magneettisuutta, toteaa tutkija Andras Kis.
PtSe2:n yhden kerroksen poistaminen tai lisääminen riittää muuttamaan tapaa, jolla spinit keskustelevat keskenään kerrosten välillä. Lisäksi sen magnetismia voidaan edelleen manipuloida asettamalla vikakohdat pintaan jopa saman kerroksen sisällä.
- Tällaiset erittäin ohuet metalliset magneetit voitaisiin integroida seuraavan sukupolven spin-transfer-torque -magneettisiin RAM-muisteihin, toteavat tutkijat.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 28.6.2019
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
