Joskus nerokkaat ratkaisut syntyvät siten, että olemassa olevaa tekniikkaa käytetään uudella tavalla. STMicroelectronics on tehnyt näin lentoaika- eli ToF-anturin kanssa, sillä sen avulla voidaan kannettavasta tietokoneesta tehdä aiempaa tietoturvallisempi.
ST on ratkaisussaan yhdistänyt FlightSense-anturin Intelin Context Sensing -tekniikkaan. Anturi sijoitetaan läppärissä näytön yläreunuksen lasipinnan alle. Se havaitsee patentoidun algoritmin avulla, mikäli käyttäjä jättää työpisteensä.
Tämän havaittuaan anturi lähettää järjestelmälle signaalin, joka lukitsee näytön ja siirtää läppärin valmiustilaan. Anturi asettuu vähävirtaiseen tilaan, jossa se kuitenkin skannaa näkökenttäänsä jatkuvasti.
Kun käyttäjä palaa ruudun eteen, anturi havaitsee tämän ja avaa läppärin lukituksen. Ratkaisu siis lisää myös käyttäjäystävällisyyttä, kun koneelle ei tarvitse uudestaan kirjautua tai tunnistautua esimerkiksi sormenjälkianturin avulla.
ST:n anturi kykenee tunnistamaan käyttäjän ilman, että siihen käytetään tietokoneen resursseja. Sama voitaisiin periaatteessa tehdä myös tietokoneen webbikameralla ja videoanalytiikalla, mutta se kuluttaisi merkittävästi enemmän virtaa.
ToF- eli Time-of-Flight -anturit ovat mullistamassa monia etäisyyden mittaamisen ja läsnäolon tunnistamisen ratkaisuja monissa laitteissa. Perinteisistä infrapuna-antureista ToF-anturit eroavat siten, että kohteesta takaisin heijastuvan fotonin perusteella etäisyys voidaan laskea erittäin tarkasti. Antureiden etuna ovat erittäin pieni tehokulutus ja alhainen hinta. Yhdistettynä älykkäisiin algoritmeihin niillä voidaan toteuttaa monia käyttäjän tietoturvaa ja laitteiden käyttömukavuutta parantavia toimintoja.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
