Kesän aikana on moni julkistus jäänyt ilman ansaitsemaansa huomiota. Kuten Menlo Micron MEMS-kytkin, joka ensimmäisenä yltää 20 gigahertsiin RF-signaalin kytkennässä. Se sopii erinomaisesti esimerkiksi 5G-tukiasemissa käytettäväksi.
Menlo Micro on GE:stä irronnut startup, joka kaupallistaa GE Labsissa kehitettyä digitaalisten MEMS-kytkinten tekniikkaa. Tuloksena on tuhat kertaa nykyisiä kytkimiä nopeampi, paljon pidempään kestävä kytkin, joka skaalautuu satojen wattien käsittelyyn
GE Labsissa kehitetyn tekniikan vieminen massamarkkinoilla on edellyttänyt yhteistyötä Corning Incorporatedin ja Silex Microsysemsin kanssa. Edelliseltä tulee TGV-pakkaustekniikka (Through Glass Via -läpiviennit) ja jälkimmäinen toimii valmistuskumppanina.
Viime kuussa Menlo Micro esitteli Bostonin IMS-tapahtumassa kaksi uutta kytkinpiiriä. Näytetoimituksiin ovat päässeet MM5120- ja MM5130-kytkimet. Jälkimmäinen on suunniteltu käsittelemään aina 25 watin tehoja ja sillä hävil on alle 0,6 desibeliä 12 gigahertsin taajuudella. Ensimmäiselle on lisäksi integroitu kytkimen ohjaus integroidun ajurin muodossa.
Yleensä tämän suorituskyvyn mekaaniset kytkimet ovat 50 kertaa suurempia, 1000 kertaa hitaampia ja 1000 kertaa vähemmän luotettavia kuin Menlo Micron MEMS-kytkimet. Lisäksi piirit ovat suorituskyvyltään äärimmäisen lineaarisia ja harmonisia.
Menlo Micron mukaan uudet kytkimet sopivat erittäin hyvin sovelluksiin, joissa vaaditaan esimerkiksi suuria tehoja, pieniä häviöitä ja viriteltäviä suotimia. kytkimet sopivat esimerkiksi säteenmuodostusantenneihin erilaisissa kaupallisissa ja militaariverkoissa tulevista 5G-verkoista lähtien.
MEMS-kytkimet ovat todella mullistavia mekaanisiin verrattuna. Esimerkiksi MM5130-piiri sopii alle 7 neliömillin kokoon. Menlo Micron mukaan tiheys ja RF-suorituskyky kasvaa vielä selvästi tulevina vuosina.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
