Uusien tutkimustulosten mukaan matkapuhelimen käytöllä ei ole yhteyttä pääsäryn eikä kuulo-ongelmien kehittymiseen. Matkapuhelinten yhteyttä päänsärkyyn, tinnitukseen ja kuulon heikentymiseen tutkittiin nelivuotisessa seurantatutkimuksessa, johon osallistui yli 24 000 ihmistä Suomesta ja Ruotsista.
Tutkimushenkilöt antoivat operaattoreille luvan omien puhelutietojensa luovuttamiseen tutkimusta varten vuosina 2009–2010. Osallistujat jaettiin ryhmiin puheajan perusteella. Eniten puhelinta käyttäneitä eli 4,5 tuntia viikossa puhuneita verrattiin alle 72 minuuttia viikossa puhuneisiin. Analyysissä olivat mukana vain henkilöt, jotka eivät raportoineet tutkimuksen alussa viikoittaista päänsärkyä, kuulon alenemaa tai tinnitusta.
Oireita kysyttiin uudelleen neljän vuoden kuluttua. Lähes joka kymmenes kertoi seurannan aikana alkaneesta viikoittaisesta päänsärystä. Eniten puhelinta käyttäneillä päänsärky oli hieman yleisempää kuin vähän puhelinta käyttäneillä. Kun pääsäryn muut riskitekijät kuten ikä, sukupuoli, terveydentila, lääkkeiden käyttö ja masennus huomioitiin, ero kuitenkin hävisi. Puheajan määrä ei ollut yhteydessä tinnitukseen ja kuulon heikentymiseen.
- Tulokset osoittavat, että matkapuhelinta käyttävät eniten ihmiset, joilla on myös eniten päänsäryn riskitekijöitä. On myös mahdollista, että runsas matkapuhelimen käyttö liittyy kiireiseen ja stressaavaan elämäntyyliin, sanoo Suomen tutkimusta johtava epidemiologian professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta.
Aiemmissa tutkimuksissa matkapuhelinten vaikutuksista pääsärkyyn ja muihin oireisiin on saatu ristiriitaisia tuloksia. Edelliset tutkimukset ovat nyt julkaistua pienempiä ja perustuvat lyhyempään seurantaan.
- Tutkimus antaa aiempaa luotettavampaa tietoa, sillä matkapuhelimen käyttöä koskevat tiedot saatiin puhelun tarkkuudella puhelinoperaattoreilta. Aiemmissa tutkimuksissa taas on pyydetty osallistujia arvioimaan käyttömäärää.
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida radiotaajuisen sähkömagneettikentän mahdollisia vaikutuksia terveyteen. Kenttä on voimakkaampi vanhoissa toisen polven GSM-verkoissa kuin uudemmissa kolmannen polven UMTS-puhelimissa. Myös muun muassa langattomat verkot aiheuttavat sähkömagneettikenttiä.
Tutkimustulokset julkaistiin heinäkuussa International Journal of Epidemiology -tiedelehdessä. Tampereen yliopiston lisäksi hankkeeseen osallistui ruotsalainen Karolinska Institutet sekä tutkimuslaitoksia ja yliopistoja Englannista, Hollannista ja Tanskasta. Nykyisin Tampereen yliopiston vetämä tutkimus käynnistettiin alun perin yliopiston ja Säteilyturvakeskuksen yhteistyönä.
Tutkimusartikkeliin voi tutustua täällä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
