Uusien tutkimustulosten mukaan matkapuhelimen käytöllä ei ole yhteyttä pääsäryn eikä kuulo-ongelmien kehittymiseen. Matkapuhelinten yhteyttä päänsärkyyn, tinnitukseen ja kuulon heikentymiseen tutkittiin nelivuotisessa seurantatutkimuksessa, johon osallistui yli 24 000 ihmistä Suomesta ja Ruotsista.
Tutkimushenkilöt antoivat operaattoreille luvan omien puhelutietojensa luovuttamiseen tutkimusta varten vuosina 2009–2010. Osallistujat jaettiin ryhmiin puheajan perusteella. Eniten puhelinta käyttäneitä eli 4,5 tuntia viikossa puhuneita verrattiin alle 72 minuuttia viikossa puhuneisiin. Analyysissä olivat mukana vain henkilöt, jotka eivät raportoineet tutkimuksen alussa viikoittaista päänsärkyä, kuulon alenemaa tai tinnitusta.
Oireita kysyttiin uudelleen neljän vuoden kuluttua. Lähes joka kymmenes kertoi seurannan aikana alkaneesta viikoittaisesta päänsärystä. Eniten puhelinta käyttäneillä päänsärky oli hieman yleisempää kuin vähän puhelinta käyttäneillä. Kun pääsäryn muut riskitekijät kuten ikä, sukupuoli, terveydentila, lääkkeiden käyttö ja masennus huomioitiin, ero kuitenkin hävisi. Puheajan määrä ei ollut yhteydessä tinnitukseen ja kuulon heikentymiseen.
- Tulokset osoittavat, että matkapuhelinta käyttävät eniten ihmiset, joilla on myös eniten päänsäryn riskitekijöitä. On myös mahdollista, että runsas matkapuhelimen käyttö liittyy kiireiseen ja stressaavaan elämäntyyliin, sanoo Suomen tutkimusta johtava epidemiologian professori Anssi Auvinen Tampereen yliopistosta.
Aiemmissa tutkimuksissa matkapuhelinten vaikutuksista pääsärkyyn ja muihin oireisiin on saatu ristiriitaisia tuloksia. Edelliset tutkimukset ovat nyt julkaistua pienempiä ja perustuvat lyhyempään seurantaan.
- Tutkimus antaa aiempaa luotettavampaa tietoa, sillä matkapuhelimen käyttöä koskevat tiedot saatiin puhelun tarkkuudella puhelinoperaattoreilta. Aiemmissa tutkimuksissa taas on pyydetty osallistujia arvioimaan käyttömäärää.
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida radiotaajuisen sähkömagneettikentän mahdollisia vaikutuksia terveyteen. Kenttä on voimakkaampi vanhoissa toisen polven GSM-verkoissa kuin uudemmissa kolmannen polven UMTS-puhelimissa. Myös muun muassa langattomat verkot aiheuttavat sähkömagneettikenttiä.
Tutkimustulokset julkaistiin heinäkuussa International Journal of Epidemiology -tiedelehdessä. Tampereen yliopiston lisäksi hankkeeseen osallistui ruotsalainen Karolinska Institutet sekä tutkimuslaitoksia ja yliopistoja Englannista, Hollannista ja Tanskasta. Nykyisin Tampereen yliopiston vetämä tutkimus käynnistettiin alun perin yliopiston ja Säteilyturvakeskuksen yhteistyönä.
Tutkimusartikkeliin voi tutustua täällä.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
