Samsung esitteli eilen illalla uuden Note 10 –lippulaivamallinsa. Laite tekee eräällä tavalla historiaa puolijohdealalla. Sen sovellusprosessori on Exynos 9825, joka on ensimmäinen EUV-litografialla valmistettu kaupallinen suoritin.
Uutuuspiiri on mielenkiintoinen monella tapaa. Esimerkiksi keväällä julkistetussa Galaxy S10 -mallissa käytettiin kahta prosessoria: Samsungin omaa Exynos 9820 -piiriä, joka oli valmistettu 8 nanometrin prosessissa, sekä Qualcommin Snapdragon 855 -piiriä, joka valmistetaan TSMC:n 7 nanometrin prosessissa.
Tästä seurasi, että Samsungin itse valmistama Exynos 9820 -piiri kulutti enemmän tehoa ja vei piillä selvästi enemmän tilaa (127 neliömilliä Snapdragonin 73 neliömilliin verrattuna).
Note 10:n kohdalla Samsung ottaa TSMC:n etumatkan kiinni ja menee samalla ohi. 8-ytimisen prosessorin tehoydinten eli Cortex-A75-ydinten kellotaajuus kasvaa 2,4 gigahertsiin. Myös grafiikkaprosessorin nopeus kasvaa, joten sovellusten ja pelien pyörittäminen nopeutuu.
EUV-prosessi eroaa merkittävästi vanhasta litografiasta, sillä askelvalottimissa siirrytään 193 nanometrin levyisestä laserista 13,5 nanometrin aallonpituuteen. Yhä pienempien kuvioiden valottaminen piille onnistuu siis selvästi helpommin ja harvemmin prosessiaskelin. 13,5 nanometrin valonlähteen kehitys on toki vienyt laitevalmistajilta vuosia aikaa ja miljardeja dollareita.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
