Voi vielä kulua vuosikymmeniä, ennen kuin kvanttitietokoneet ovat valmiita ratkaisemaan ongelmia, joihin nykypäivän klassiset tietokoneet eivät yllä. Mutta Purduen ja Tohoku-tutkijoiden kehittämä ”todennäköisyystietokone” voisi kattaa kuilun klassisen ja kvanttilaskennan välillä. Insinööritutkijat ovat nyt rakentaneet ensimmäisen laitteiston, joka osoittaa, kuinka todennäköisyystietokoneen perusyksiköt - nimeltään p-bitit - kykenevät suorittamaan laskelman, joihin kvanttitietokoneita ajatellaan tarvittavan.
Tutkijoiden kehittämä piirirakenne toimii perustana rakentaa todennäköisyystietokoneita. Niillä voisi ratkaista tehokkaammin ongelmia sellaisilla aloilla kuin lääketutkimus, salaus ja kyberturvallisuus, rahoituspalvelut, datan analysointi ja toimitusketjun logistiikka.
Vuonna 2017 Purduen yliopiston professori Supriyo Dattan johtama tutkijaryhmä ehdotti ajatusta todennäköisyyspohjaisen tietokoneen p-bitistä, joka voi olla joko nolla tai ykkönen kerrallaan, mutta vaihdella nopeasti näiden kahden välillä.
- On olemassa hyödyllinen osajoukko ongelmia, jotka voidaan ratkaista kubiteilla, mutta voidaan ratkaista myös p-biteillä. Voidaan sanoa, että p-bitti on ”köyhän miehen kubitti”, Datta toteaa.
Nyt rakennettu piirirakenne on muokattu versio magnetoresistiivisestä hajasaantimuistista eli MRAMista. Se käyttää magneettien suuntausta luomaan nollaa tai ykköstä vastaavat resistanssitilat.
Tohoku-yliopiston tutkijat muuttivat MRAM-piiriä tekemällä siitä tarkoituksellisesti epävakaan helpottamaan p-bittien kykyä vaihtaa tilaansa. Purduen tutkijat yhdistivät tämän transistoriin kootakseen yksikön, jonka vaihteluita voitaisiin hallita. Todennäköisyyslaskimen rakentamiseksi kahdeksan tällaista p-bittistä yksikköä kytketään toisiinsa.
Kokeiluissa laskin ratkaisi onnistuneesti lukujen 35, 161 ja 945 jaon kokonaislukujen tekijöihin. Nämä laskelmat ovat hyvin nykyisten klassisten tietokoneiden ajettavissa, mutta tutkijoiden mielestä esitetty todennäköisyysmalli vie paljon vähemmän tilaa ja energiaa.
- Sirulla tämä piiri käyttäisi samaa piirialan kuin transistori.Se suoriutuisi toiminnosta, jonka suorittaminen olisi vaatinut tuhansia transistoreita. Se toimii myös tavalla, joka voisi nopeuttaa laskentaa suuren määrän p-bittien rinnakkaisen toiminnan avulla, toteaa Purduen tohtori Ahmed Zeeshan Pervaiz.
Suurempien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan satoja p-bittejä, mjtta sellaisen kehittäminen jo lähitulevaisuudessa on mahdollista. - Lähitulevaisuudessa p-bitit voivat auttaa konetta oppimaan paremmin kuin ihminen tai optimoimaan tavaroiden reitin markkinoille, kommentoi Purduen tutkijatohtori Kerem Camsari.
Veijo Hänninen
Nanobittejä 23.9.2019
Analog Devices päätti jokin aika sitten lopettaa yhteistyön englantilaisen jakelijan Anglia Componentsin kanssa. Tässä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, mutta Anglia suivaantui tästä niin paljon, että tuli julkisuuteen asian kanssa. Toimitusjohtaja Steve Rawlinsin mukaan ADI:n päätös rajoittaa asiakkaiden valinnanvaraa.
Murata on julkistanut maailman ensimmäisen yhteysmoduulin, joka tukee uutta SGP.32 Remote SIM Provisioning (RSP) -spesifikaatiota osana integroitua SIM-teknologiaa (iSIM). Tämä uusi ratkaisu pohjautuu Muratan innovatiiviseen Type 2GD Cat.M1/NB-IoT -yhteysmoduuliin, joka tukee ETSI/3GPP Release 17 -standardia, sekä Giesecke+Devrientin (G+D) korkeasti suojattuun SGP.32-yhteensopivaan SIM-käyttöjärjestelmään.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.