Nokian digitaalinen keskus DX 200 on ehkä Suomen huonoimmin tunnettu menestystuote. Nyt sen kehityksestä ja kehityksen takana olevista ihmisistä on tehty kirja. Martin Sandelinin ja Juha Partasen ”Nokian jalokivi” nostaa vihdoin DX 200:n sen ansaitsemaan asemaan.
Monilla mittareilla DX 200 on Suomen kunnianhimoisin ja menestyksekkäin teollisuushanke. Sen kehitykseen on panostettu 50 tuhatta miestyövuotta, joten kyse on Suomen historian suurimmasta tuotekehityshankkeesta niin laiteprojektina kuin ohjelmistokehityksen hankkeena.
Työ on poikinut valtavat hedelmät. Varovaistenkin arvioiden mukaan DX-keskuksen ympärille on rakentunut 40 miljardin euron kokoinen liiketoiminta. Kirjoittajien Martin Sandelinin ja Juha Partasen mukaan tämä arvio ei edes sisällä matkapuhelinverkkojen tukiasemabisnestä, jota sitäkään ei nykymuodossa olisi ilman DX 200:sta.
Kun kymmenet tai jopa sadat henkilöt ovat olleet mukana kehittämässä laitetta, sen ”isää” ei ehkä ole helppoa tai edes oikein nimetä. Kirjassa keskuksen pääarkkitehdeiksi kuitenkin nimetään Keijo Olkkola ja Lauri Melamies.
Olkkolan ansioksi täytyy lukea hajautetun arkkitehtuurin tuominen digitaalisee puhelinkeskukseen. Sen avulla DX 200 -pohjaisia verkkoja pystyi rakentamaan vähitellen. Tämä joustavuus oli usein se, joka erotti Nokian takavuosina Ericssonista ja muista.
Olkkolan ja Melamiehen lisäksi pitää nostaa esille Nokian entinen pääjothtaja Kari Kairamo, jolle DX 200 oli jopa henkilökohtaisesti tärkeä asia. Kairamo ymmärsi, että Intelin prosessoriin pohjaava laitteisto tulisi mullistamaan puhelinliikenteen ja hän panosti sen eteen enemmän kuin yksikään Nokian pääjohtaja tämän jälkeen.
”Nokian jalokiven” kustantaja on Mediakasvo Oy. Kirjasta ollaan kirjoittamassa myös englanninkielistä versiota, joka ilmestyy ensi vuoden alkupuolella.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
