IoT-teknologia on nousemassa keskeiseksi työkaluksi kestävän kehityksen ratkaisuissa. Vaikka laitteiden valmistus ja käyttöönotto vaativat energiaa, pitkän aikavälin säästöt ylittävät kulut moninkertaisesti. Tuoreiden analyysien mukaan IoT voi säästää jopa kahdeksankertaisesti sen energiamäärän, jonka se itse kuluttaa elinkaarensa aikana.
Excelsys on esitellyt uuden teholähdealustan, joka kykenee ennen näkemättömään suoritukseen. CoolX600-poweri tuottaa 600 watin tehon pelkällä konvektiojäähdytyksellä, ilman tuulettimia. Excelsysin mukaan CoolX600 on markkinoiden ainoa modulaarinen teholähde, joka ei tarvitse tuuletinta. Poweri on pakattu 8,5 x 4,5 tuuman kokoon ja se sopii standardiin 1U-räkkipaikkaan.
Yhtiön mukaan teholähde yltää ilman tuuletinta kesimäärin 25 prosenttia kilpailevia tuotteita pidempään elinikään. Suorituskyvystä ei silti tarvitse tinkiä, sillä powerin hyötysuhde yltää parhaimmillaan 94 prosenttiin.
Lisätietoja teollisuuden ja lääketieteen laitteisiin tarkoitetusta CoolX-alustasta löytyy Excelsysin verkkosivuilta.
Synaptics on esitellyt uuden SYN765x-piirin, joka yhdistää Wi-Fi 7 -yhteydet, mikro-ohjaimen ja tekoälykiihdyttimen samaan siruun. Uutuus on suunnattu erityisesti IoT-laitteisiin, joissa paikallinen tekoäly, langattomat sensing-toiminnot ja useat radioprotokollat halutaan toteuttaa mahdollisimman pienellä tehonkulutuksella.
SYN765x integroi samaan piiriin Wi-Fi 7:n, Bluetooth 6.0:n sekä IEEE 802.15.4-radion Thread- ja Zigbee-verkkoja varten. Kolme radiotekniikkaa voivat toimia samanaikaisesti, ja ratkaisu tukee myös Matter-yhteensopivia IoT-järjestelmiä. Piiri toimii kaikilla kolmella Wi-Fi-taajuusalueella eli 2,4, 5 ja 6 gigahertsissä.
Perinteisestä yhteyspiiristä SYN765x eroaa siinä, että radioon on lisätty suoraan tekoälylaskentaa. Piirissä on Arm Cortex-M52 -prosessori sekä erittäin vähävirtaiseen käyttöön suunniteltu neuroverkkokiihdytin. Näiden avulla osa signaalinkäsittelystä ja älytoiminnoista voidaan ajaa suoraan yhteyspiirissä ilman erillistä sovellusprosessoria. Synapticsin mukaan tämä vähentää pääprosessorin kuormaa ja lyhentää vasteaikoja esimerkiksi ääni- ja tapahtumatunnistuksessa.
Wi-Fi:stä tulee anturi
Yksi mielenkiintoisimmista ominaisuuksista on niin sanottu Wi-Fi-sensing. Piiri analysoi Wi-Fi-signaalin kanavatilainformaatiota (CSI) ja käyttää koneoppimista tunnistamaan ympäristön muutoksia. Tällä tavoin laite voi havaita esimerkiksi ihmisen läsnäolon, liikkeen tai jopa hengityksen ilman erillistä tutka- tai liiketunnistinta.
Bluetooth 6:n uusi Channel Sounding -ominaisuus puolestaan mahdollistaa tarkat etäisyysmittaukset laitteiden välillä. Synapticsin mukaan tämä voi joissakin sovelluksissa korvata kalliimpia tekniikoita, kuten ultra-wideband-ratkaisuja tai millimetriaalto-tutkia.
SYN765x on suunniteltu toimimaan joko erillisen sovellusprosessorin rinnalla tai täysin itsenäisesti. Piirin laskentaresurssit ja muisti riittävät monissa IoT-laitteissa hoitamaan myös ohjauslogiikan, jolloin erillistä mikrokontrolleria ei välttämättä tarvita.
Integraation ansiosta laitteiden piirilevyn koko ja komponenttimäärä pienenevät. Synaptics arvioi, että yhden piirin ratkaisu voi vähentää materiaalikustannuksia jopa neljänneksellä verrattuna monipiirisiin toteutuksiin.
Piirin tyypillisiä käyttökohteita ovat älykodin laitteet, kodinkoneet, rakennusautomaatio sekä teolliset IoT-järjestelmät. Tavoitteena on tuoda uusimman sukupolven Wi-Fi-yhteydet ja paikallinen tekoäly myös pienitehoisiin, usein paristokäyttöisiin edge-laitteisiin.
Yhdysvalloissa on syntynyt poikkeuksellinen kiista tekoälyn käytöstä valtionhallinnossa ja armeijassa. AI-yhtiö Anthropic on haastanut Trumpin hallinnon oikeuteen sen jälkeen, kun puolustusministeriö kielsi yhtiön Claude-tekoälyn käytön sotilas- ja valtionjärjestelmissä.
Sulautettujen järjestelmien integraatio ottaa jälleen yhden askeleen eteenpäin. NXP Semiconductors esittelee Nürnbergissä alkavilla Embedded World -messuilla uuden i.MX 93W -sovellusprosessorin, jossa tekoälykiihdytin ja kolmen eri langattoman radion tuki on integroitu samaan pakettiin.
Sulautetun elektroniikan tärkein eurooppalainen tapahtuma, Embedded World, käynnistyy tänään Nürnbergissä. Yksi messujen keskeisistä teemoista on ohjelmistokehityksen muuttuminen yhä automatisoidummaksi. Tämä näkyy erityisesti siinä, miten sulautettujen järjestelmien koodia testataan.
STMicroelectronics on julkaissut uuden ohjelmistopaketin, jonka avulla koneoppiminen voidaan tuoda suoraan moottoriohjaimiin. Uusi FP-IND-MCAI1-paketti on tarkoitettu teollisuuden moottorikäyttöihin, robotiikkaan, kodinkoneisiin ja muihin sähkömoottoreita käyttäviin laitteisiin.
VTT on julkaissut kolmannen riippumattoman testiraportin Donut Labin kiintäen elektrolyytin V1-kennolle. Tällä kertaa tarkasteltiin kennon itsepurkautumista eli sitä, kuinka hyvin akku säilyttää varauksensa käyttämättömänä.
STMicroelectronics on käynnistänyt piifotoniikkaan perustuvan PIC100-alustansa korkean volyymin tuotannon. Teknologia on suunnattu hyperluokan datakeskuksiin ja erityisesti tekoälyklustereiden optisiin yhteyksiin, joissa siirtonopeudet ovat jo nousseet 800 gigabittiin ja 1,6 terabittiin sekunnissa.
RECOM tunnetaan valmiista DC/DC-tehomoduuleista, mutta nyt yhtiö laajentaa strategiaansa erillisratkaisuihin. Uusi RVP6501-ohjainpiiri ja siihen sopivat SMD-muuntajat antavat suunnittelijoille mahdollisuuden rakentaa omat eristetyt DC/DC-muuntimensa.
Kioxia esitteli hiljattain ensimmäiset arviointinäytteet UFS 5.0 -yhteensopivasta flash-muististaan. Uusi standardi nostaa mobiililaitteiden massamuistin siirtonopeudet tasolle, joka alkaa lähestyä työmuistin kaistaa. Se on herättänyt kysymyksen, voisiko nopea flash joskus korvata RAM-muistin esimerkiksi älypuhelimissa. Lyhyt vastaus on: ei voi.
Emerson on julkistanut uuden NI USRP X420 -ohjelmistoradion, joka on suunnattu erityisesti tutka-, satelliitti- ja 6G-järjestelmien tutkimukseen. Uutuuden merkittävin ominaisuus on jopa 20 gigahertsiin ulottuva taajuusalue, joka avaa kehittäjille pääsyn esimerkiksi FR3-taajuuksiin sekä X- ja Ku-alueille.
Moni pörssisähköasiakas on alkuvuonna huomannut saman ilmiön: tammi–helmikuun sähkölasku on ollut selvästi korkeampi kuin viime vuonna samaan aikaan. Syynä ei ole yksittäinen markkinahäiriö vaan ennen kaikkea sää.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus kehottaa organisaatioita aloittamaan valmistautumisen kvanttitietokoneiden aiheuttamaan kryptografiauhkaan. Vaikka käytännössä nykyisten salausmenetelmien murtaminen kvanttitietokoneella on vielä tulevaisuutta, varautuminen on syytä aloittaa jo nyt.
Tekoäly ei tee kyberhyökkäyksistä välttämättä kehittyneempiä, mutta se tekee niiden rakentamisesta huomattavasti helpompaa. Näin todetaan HP:n tuoreessa Threat Insights Report -raportissa, joka analysoi vuoden 2025 viimeisen neljänneksen haittaohjelmakampanjoita.
Huawei on tuonut uuteen Watch GT Runner 2 -urheilukelloonsa useita teknisiä parannuksia, joiden keskeinen tavoite on paikannustarkkuuden parantaminen juoksuharjoituksissa. Tärkein uudistus on kellon kehään integroitu 3D Floating -antenni, joka optimoi satelliittipaikannuksen säteilykuvion kellon rungon sisällä.
Nokia panostaa tutkimukseen poikkeuksellisen paljon. Yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittaman Form 20-F 2025 -vuosiraportin mukaan tutkimus- ja kehitysmenot olivat viime vuonna 4,9 miljardia euroa, eli 24,4 prosenttia liikevaihdosta.
Ultravähävirtaisiin piireihin erikoistunut yhdysvaltalainen Ambiq on julkistanut uusia teknisiä yksityiskohtia tulevasta Atomiq-järjestelmäpiiristään, jonka tavoitteena on tuoda selvästi raskaampi tekoälylaskenta paristokäyttöisiin edge-laitteisiin. Piirin ensimmäisten näytteiden odotetaan valmistuvan lähivuosina, ja tuotannon on määrä alkaa vuonna 2027. Atomiq on suunniteltu erityisesti tilanteisiin, joissa tekoälyä ajetaan jatkuvasti suoraan laitteessa – esimerkiksi kameroissa, puettavissa laitteissa ja teollisissa sensoreissa.
Suomalaiset suhtautuvat tekoälyn käyttöön muita pohjoismaalaisia varovaisemmin. Samsungin teettämän kyselyn mukaan suomalaiset käyttäisivät puhelimen tekoälyominaisuuksia työtehtäviin, harrastuksiin ja luovaan tekemiseen selvästi harvemmin kuin ruotsalaiset, norjalaiset tai tanskalaiset.
Tekoälylaseista on nopeasti tullut uusi kuluttajaelektroniikan laitekategoria. Tutkimusyhtiö Omdia arvioi, että AI-laseja toimitettiin maailmanlaajuisesti vuonna 2025 jo 8,7 miljoonaa kappaletta. Kasvua edellisvuoteen tuli peräti 322 prosenttia.
Elektroniikan testausjärjestelmien suunnittelu siirtyy yhä enemmän ohjelmistotyökaluihin. Englantilainen Pickering Interfaces on julkistanut uuden Test System Architect -työkalun, jonka avulla koko testijärjestelmän arkkitehtuuri voidaan suunnitella graafisesti ennen varsinaisen laitteiston rakentamista.
Suomalainen SAR-satelliittiyhtiö ICEYE on kuvannut koko Suomen ja Venäjän välisen rajan avaruudesta. Noin 1343 kilometrin pituinen itäraja tallennettiin tutkakuviksi kymmenessä päivässä.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.
Tesla ei muutu itseajavaksi sillä, että siitä poistetaan ratti. Yhtiö on aloittanut ratittoman Cybercabin sarjatuotannon, mutta ratkaiseva komponentti puuttuu edelleen: toimiva itseajaminen, jota ei tarvitse valvoa, kirjoittaa Elektroniktidningenin Jan Tångring.