logotypen
 
 

IN FOCUS

Tekoälypäättely siirtyy verkon reunalle

Tekoälyverkkojen kehityksestä yli vuosikymmen sitten lähtien ne ovat sulautuneet osaksi modernia elämää – robotiikasta suuriin kielimalleihin. Tekoälyssä "päättely" tarkoittaa mallin kykyä tehdä päätöksiä reaaliaikaisen datan perusteella. Kun datalähteen lähelle sijoitetaan vähävirtainen tietokone, jossa on päättelyä nopeuttava kiihdytin, paranevat nopeus, itsenäisyys, tietoturva ja yksityisyys.

Lue lisää...

DEVICES

  • Tehoa IoT-sovelluksiin pienellä virralla

    Lopulta kaikki laitteet yhdistetään internetiin. Tämä edellyttää usein sekä prosessointitehoa että alhaista virrankulutusta lepotilassa. Cypressin PSoC 6 -piiri vastaa moneen haasteeseen.

  • Apple antaa ja Apple ottaa

    Apple alkaa olla älypuhelinmarkkinoilla samassa asemassa kuin Nokia aikoinaan parhaina päivinään. Jokainen haluaa oman slottinsa iPhonesta, mutta kun siihen joukkoon pääsee, Apple alkaakin määrätä yrityksen suuntaa ja taloudellista menestystä.

  • Kaksiulotteisista löytyy uusia ominaisuuksia

    Washingtonin yliopiston tutkijoiden johtamassa ryhmässä metalliyhdiste wolframiditelluridista (WTe2) tehtiin löytö, että sen 2D-muoto voi läpikäydä ”ferrosähköistä vaihtoa”. Havaittiin, että kun kaksi yksikerroksista yhdistetään, tuloksena olevassa ”kaksikerroksisessa” rakenteessa kehittyy spontaani sähköpolarisaatio. Tätä polarisaatiota voidaan kääntää kahden vastakkaisen tilan välillä sovelletulla sähkökentällä.

  • Antenni ja elektroniikka samalle sirulle

    Integroimalla antennin ja elektroniikan suunnittelun tutkijat ovat lisänneet millimetriaaltolähettimien energia- ja taajuustehokkuutta. Tämä mahdollistaa paremman moduloinnin ja vähentää hukkalämmön syntymistä.

  • Maailman pienin transistori sopii yhteen atomiin

    Karlsruhen teknologisessa instituutissa (KIT) on päästy transistorien miniatyrisoinnissa ”päähän asti”. Professori Thomas Schimmelin johdolla on kehitetty transistori, joka sopii käytännössä yhteen ainoaan atomiin. Pienemmäksi on vaikea mennä.

  • Superjuote kuparin ja tinan yhdistävistä nanolangoista

    Juotosaineilla on suuri merkitys elektroniikan liitoksissa myös lämmönsiirron tuottajana. Tavanomaiset juotokset ovat saavuttaneet rajansa kyvyssään johtaa lämpöä tehokkaasti pitkän käyttöiän ajan, jolloin lämpöhäviö on rajoittava tekijä tietotekniikan ja elektroniikan edelleen kehittämiselle. Apua ongelmaan voi tuoda uusi superjuote.

  • Kännyköihin luvassa 15 prosenttia lisää tehoa joka vuosi

    Nykyälypuhelimet ovat jo varsin tehokkaita tietokoneita, mutta lisätehoa on luvassa. Noin 15 prosenttia joka vuosi, kertoo Arm, joka on esitellyt ensimmäisen julkisen roadmappinsa prosessoriensa tulevasta kehityksestä.

  • Ensimmäinen kaupallinen modeemi 5G-puhelimiin

    Samsung on esitellyt Exynos-sarjaan uuden modeemipiirin, jota se kehuu markkinoiden ensimmäiseksi 5G-standardia eli 3GPP Release 15 -määrityksiä tukevaksi modeemiksi. Laitevalmistajille modeemi lähtee toimituksiin vielä tämän vuoden aikana.

  • Nanonauhoilla tuhat kertaa pienempiä transistoreita

    Sveitsiläisen Empa-tutkimuslaitoksen tutkijat ovat yhdessä Max Planck Instituten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa saavuttaneet läpimurron, jota voidaan tulevaisuudessa käyttää tarkkoihin nanotransistoreihin tai mahdollisesti jopa kvanttitietokoneisiin. Tutkijoiden tuottamat puolijohteiset nanokomponentit voivat mahdollistaa transistorit, joiden kanavan poikkileikkaus on tuhat kertaa pienempi kuin nykyisillä.

  • Lisää vauhtia 32-bittiseen

    Toshiba on esitellyt toisen ryhmän 32-bittisiä THZ-ohjaimia. Uudessa M3H-ryhmässä ohjainten kellotaajuus on kaksinkertaistettu 80 megahertsiin, mikä tietää lisää suorituskykyä erilaisiin sulautettuihin reaaliaikasovelluksiin.

  • Vauhtia laskentaan memristoreilla

    Memristoripiirejä on tutkittu laajasti dataintensiivisiä tehtäviä, kuten keinotekoisia hermoverkkoja ajatellen. Kuitenkin tarkkuutta vaatimia laskentatehtäviä on vaikea toteuttaa memristoreilla, koska normaalisti ne eivät sellaista tarjoa ja kärsivät suuresta piirikohtaisista vaihteluista.

  • Nvidia toi reaaliaikaisen fotorealismin grafiikkaan

    Nvidian odotettu uusi GPU-arkkitehtuuri on nimeltään Turing. Pääjohtaja Jensen Huangin mukaan kyse on suurimmasta edistysaskeleesta tietokonegrafiikassa sitten CUDA-arkkitehtuurin esittelemisen vuonna 2006.

  • DRAM-piirit rikkovat haamurajan

    IC Insights ennustaa, että DRAM-muisteja myydään tänä vuonna 101,6 miljardilla dollarilla. Myynti kasvaa tänä vuonna 30 prosenttia. Samalla yhden tuotesektorin vuosimyynti ylittää ensimmäistä kertaa sadan miljardin dollarin haamurajan.

  • Diodeja voi valmistaa kutomalla

    MIT:n tutkijoiden johdolla on kehitetty kuidunvetoprosessi, jossa optoelektronisia diodeja on sijoitettu kuituihin. Näillä kuiduilla voidaan kutoa pestäviä kankaita. Niistä on myös kehitetty kokeellisia viestintäjärjestelmiä.

  • Bluetooth-reikää paikattu kiireellä

    Heinäkuun lopulla uutisoitiin, miten Bluetooth-yhteyksien salaus oli onnistuttu murtamaan ensimmäistä kertaa. Piirisarjojen valmistajat ovat paikanneet aukkoa kovalla tahdilla ja moni on jo paikannut haavoittuvuuden, kertoo komponenttien jakelija Rutronik viestissään.

  • Ultraääni korvaa kosketuksen

    Ultraääniantureita myytiin viime vuonna kahdella miljardilla dollarilla, mutta vuonna 2023 jo kuudella miljardilla, ennustaa anturien markkinoita seuraava tutkimuslaitos Yole Developpement. Mutta miksi juuri nyt? Mitä on tapahtumassa?

  • Samsung tekee jättimäiset 5G- ja tekoälyinvestoinnit

    Samsung ei aio suosiolla luovuttaa älypuhelinten ykköspaikkaansa Applelle tai Huaweille. Yhtiö on ilmoittanut jättimäisestä 25 biljoonan Korean wonin investointiohjelmasta, jossa panostetaan tutkimukseen tekoälyssä, 5G-tekniikassa ja autoelektroniikassa.

  • Maailman nopein flash-muisti

    Intelin ja Micronin yhdessä kehittämää 3D Xpoint -muistia on pidetty nopeimpana flash-tekniikkana. Toshiba on nyt kuitenkin esitellyt Piilaakson Flash Memory Summitissa uuden tekniikan, jolla flashista saadaan selvästi Xpointia nopeampi.

  • Optista logiikkaa Suomesta

    Täysin optiset nanomittakaavan logiikkakomponentit ovat erittäin haluttuja eri sovelluksille, koska valo voi mahdollistaa loogisten toimintojen suorittamisen erittäin nopeasti ilman lämpöä ja ylikuulumista. Aalto-yliopiston tutkijat ovatkin äskettäin rakentaneet täysin optiset logiikkaportit. Niiden valmistusmenetelmä on aiempia toteutuksia edullisempi.

  • Memristori voi olla vastaus ongelmiin

    Michiganin yliopistossa on tutkittu, miten memristori voi auttaa datan prosessoinnissa erilaisissa laitteissa. Tutkijoiden mukaan kehitetty 32 x 32 -matriisi osoittaa, että tietokoneiden tehonkulutusta voidaan kutistaa sadan kertaluokalla.

Tehosta tuottavuutta anturinsisäisellä tekoälyllä

Virrankulutuksen optimointi on ratkaisevan tärkeää akkukäyttöisille laitteille. ST MEMS -antureiden Machine Learning Core (MLC) mahdollistaa päätöspuuluokittelun suoraan anturin sisällä, mikä vähentää mikro-ohjaimen kuormitusta ja pidentää akun käyttöikää. ST:n MEMS Studio ja AIoT Craft yksinkertaistavat tekoälypohjaista reunalaskentaa älykkäisiin ja energiatehokkaisiin sovelluksiin.

Lue lisää...

Mihin sulautetut ovat matkalla?

 

Mikä ohjaa innovoimista sulautettujen järjestelmien markkinoilla vuonna 2025. Tria Technologiesin toimitusjohtaja Thomas Staudinger antaa oman näkemyksensä siitä, mihin sulautetut ovat menossa.

Lue lisää...

 

Tule tapaamaan meitä tulevissa tapahtumissamme.
R&S-seminaareihin saat kutsukirjeet ja uutiskirjeet suoraan sähköpostiisi, kun rekisteröidyt sivuillamme.
 
 R&S -seminaari: 5G Advanced & Beyond
Oulussa 13.5.2025
Espoossa 14.5.2025
 
R&S -seminaari: Calibration
Tampereella 22.5.2025

Seminaareihin ilmoittautuminen ja tiedustelut:
asiakaspalvelu@rohde&schwarz
 

 

LATEST NEWS

NEW PRODUCTS

 

ETNinsta

THIS SPACE TEMPORARILY LEFT BLANK
 
tag