Nvidian odotettu uusi GPU-arkkitehtuuri on nimeltään Turing. Pääjohtaja Jensen Huangin mukaan kyse on suurimmasta edistysaskeleesta tietokonegrafiikassa sitten CUDA-arkkitehtuurin esittelemisen vuonna 2006.
Jensen Huang esitteli Turingin Siggraph-messuilla Vancouverissa. Kyse on ensimmäisestä grafiikkaprosessorien arkkitehtuurista, jossa ns. säteenjäljitys eli RTX-tekniikka (ray tracing) on reaaliaikatoiminto. Käytännössä Turing-piirit siis piirtävät fotorealistista kuvaa ruudulle reaaliajassa.
Ensimmäiset Turing-piirit ovat the Nvidia Quadro RTX 8000, Quadro RTX 6000 ja Quadro RTX 5000. Työasemiin uudet grafiikkaprosessorit ehtineävt vielä tämän vuoden loppuun mennessä.
Turing-arkkitehtuuri on Huangin mukaan työstetty yli 10 tuhatta miestyövuotta. Uutta siinä ovat reaaliaikaytimet, joilla säteenjäljitystä tuotetaan sekä Tensor-ytimet, jotka on tarkoitettu tekoälyalgoritmien prosessointiin. Nämä yhdessä tuottavat RTX-pohjaisen fotorealismin näytölle reaaliajassa.
Nopeuttaakseen uusia toimintoja hyödyntävien sovellusten kehittämistä Nvidia päätti samalla tuoda MDL-kehitysalustansa (Material definiotn Languahe) avoimena koodina.
Turing-piireillä on dedikoidut RT-prosesorit, jotka laskevat valon ja äänen kulkua 3D-ympäristössä. Edelliseen eli Pascal-sukupolven grafiikkaprosessoreihin verrattuna realistisen valojen ja varjojen kuvan laskenta on nyt 25 kertaa tehokkaampaa. Esimerkiksi elokuvaefektien viimeistely onnistuu Turing-piireillä 30 kertaa CPU-prosessoreita nopeammin.
Turing-piirien Tensor-ytimet tuovat puolestaan jopa 500 biljoonan Tensor-operaation suorituskyvyn sekunnissa. Tämä nopeuttaa AI-pohjaisia toimintoja grafiikassa, kuten resoluution skaalausta, merkittävästi.
Halvalla tulevia Turing-grafiikkakortteja ei saa. Edullisin Quadro RTX 5000 -kortti tulee maksamaan 5000 dollaria, tehokkain RTX 8000 tasan 10000 dollaria.
Saksalaislähtöinen Ubitium on kehittänyt innovatiivisen prosessoriarkkitehtuurin, joka yhdistää eri suorittimien (CPU, GPU, DSP, FPGA) toiminnot yhteen siruun. Yrityksen mukaan tämä uusi RISC-V-arkkitehtuuriin perustuva ratkaisu mullistaa yli 50 vuotta vanhan suorittimien suunnittelun.
Moni uusi sähköauton omistaja kokee toimintasädeahdistusta. Tätä ongelmaa autonvalmistajat voivat helpottaa siirtymällä piipohjaista IGBT-piireissä piikarbidiopohjaisiin siruihin. auton vetoinvertterissä.
